Miten talvi sujui?

Monta keinoa käyttöön

Annika Weckman asuu Porvoon Pellingin saaristossa lähellä isänsä lapsuudenkotia. Talo saa sähköä pienestä aurinkopaneelista. Ylijäämän hän myy Porvoon Energialle.

Annika Weckmanin talo on alunperin rakennettu vapaa-ajan asunnoksi vuonna 2008. Ennen vuosina 2017 ja 2018 toteutettua remonttia se oli vapaa-ajanasunto, jossa ei ollut juurikaan mukavuuksia.

Energiatehokkaita ratkaisuja

Kun Weckman päätti muuttaa alkuperäisen talon vakituiseksi ympärivuotiseksi asunnoksi, hän tutustui Porvoon kaupungin uudisrakennuksia koskeviin vaatimuksiin.

“Kun tekee rakennukseen muutoksia, jotka lisäävät pinta-alaa 30 prosenttia, ja se muuttuu ympärivuotisesti asuttavaksi, vaaditaan tietynlaisia energiaratkaisuja”, hän kertoo.

Yksi energiatehokkuutta lisäävä keino oli vaihtaa vanhan pikkutalon ikkunat uusiin ja tiiviisiin. Aluksi se suretti Weckmania, sillä vanhat ikkunat olivat kauniit.

“Se oli kuitenkin järkevä ja energiatehokas ratkaisu. Vanhat ikkunat menivät kiertoon, eikä niitä hävitetty. Nyt talo lämpiää vesi-ilmalämpöpumpulla, varaavalla kivitakalla sekä pienellä valurautaisella takalla, jolla saa lämpöä nopeasti tarvittaessa.

Talon energialuokka on nykyään B, eli luokituksen toiseksi paras.

Weckman on osallistunut myös Kiihdyttämö-energiansäästöhankkeeseen, joten hänellä oli tietoa energia-asioista jo ennen viime talvea.

“Itseäni energia-asiat ovat aina kiinnostaneet”, hän kertoo.

Varautumista sähkökatkoihin

Talvella 2021 pihalle asennettiin pieni kymmenen kennon aurinkopaneeli, joka tuottaa osan talon energiatarpeesta. Ylijäämäsähkön Weckman myy Porvoon Energialle.

Vaikka talosta oli remontoitu sähkönkulutusta säästävä, Weckman päätti syystalvella 2022 osallistua koko Suomen sähkötalkoisiin.

“Aloin säästää energiankulutuksessa oikeastaan kaikessa, missä vain pystyin.”

Ekologisesti ja turvallisesti

Weckman tekee puolisonsa kanssa etätöitä talossaan, joten he ovat lämmittäneet taloaan takan avulla aamuin illoin. Kaasuhellakin taloon laitettiin jo remontin yhteydessä. Sähköpulan uhatessa sitäkin osasi arvostaa.

Ei koskaan vajaita pyykkikoneellisia

Hanne Kauppinen totutteli viileämpään kotiin lastensa kanssa. Saunomistakin rajoitettiin.

Porvoolaisen Hanne Kauppisen parinsadan neliön omakotitalo lämpiää kaukolämmöllä. Lisäksi käytössä on kaksi ilmalämpöpumppua. Hän asuu talossa kahden lapsensa ja koiran kanssa, ja Kauppisen lisäksi myös lapset harrastavat liikuntaa paljon. Kuten yleensä lapsiperheessä, pyykkikone pyörii ahkerasti.

“En koskaan pese vajaata koneellista. Toisaalta pyykinpesusta ei voi tinkiäkään, eikä muutenkaan lämpimän veden käytöstä”, Kauppinen pohtii.

Sen sijaan perhe alkoi vähentää sähkönkulutusta harventamalla saunomiskertoja ja sammuttelemalla turhia valoja. Jouluvalotkin laitettiin toimimaan ajastimella. Oltiin tarkempia vähän kaikessa, mikä sähköä kuluttaa. Tilannetta he seurasivat energiakulutusmittarin avulla. Kauppinen iskosti myös lapsille, että energiakriisissä sähköä pitää säästää.

“Ei meillä ollut mitään vippaskonsteja. Olimme vain tarkempia vähän kaikessa, mutta emme rajoittaneet sellaisia asioita, joista ei voi tinkiä. Säästimme siinä, missä voimme”, Kauppinen kertoo.

Perhe oli aiemmin tottunut asumaan melko lämpimässä talossa. Kun alettiin puhua hurjista sähkölaskuista, asuinlämpötilaa laskettiin asteella. Säästöä sekin, eikä silti elämänlaatu kärsinyt.

“Olimme jo muutaman vuoden aikana totutelleet hieman viileämpään. Ennen energiakriisitalvea sanoin kyllä lapsille, että nyt saatamme laskea lämpötilaa enemmänkin. Ei muuta kuin lisää vaatetta päälle”, Kauppinen muistelee.

Syksyllä puhuttiin myös mahdollisista sähkökatkoista, joihin Kauppinen varautui hankkimalla ladattavia lamppuja ja varavirtalähteitä.