Syksyllä 2022 Suomea puhutti korkea sähkön hinta. Se kannusti monia kuluttajia tarkastamaan omaa sähkön- ja energiankulutustaan. Kysyimme kolmelta porvoolaiselta, miten heidän talvensa meni, ja miten he ratkaisivat energian hinnannousun omassa taloudessaan. Mitä oivalluksia heille syntyi, ja mitä uusia energiansäästötapoja he oppivat. Näin meille vastasivat Annika Weckman, Mikko Kataja ja Hanne Kauppinen.
Annika Weckman asuu Porvoon Pellingin saaristossa lähellä isänsä lapsuudenkotia. Talo saa sähköä pienestä aurinkopaneelista. Ylijäämän hän myy Porvoon Energialle.
Annika Weckmanin talo on alunperin rakennettu vapaa-ajan asunnoksi vuonna 2008. Ennen vuosina 2017 ja 2018 toteutettua remonttia se oli vapaa-ajanasunto, jossa ei ollut juurikaan mukavuuksia.
Kun Weckman päätti muuttaa alkuperäisen talon vakituiseksi ympärivuotiseksi asunnoksi, hän tutustui Porvoon kaupungin uudisrakennuksia koskeviin vaatimuksiin.
“Kun tekee rakennukseen muutoksia, jotka lisäävät pinta-alaa 30 prosenttia, ja se muuttuu ympärivuotisesti asuttavaksi, vaaditaan tietynlaisia energiaratkaisuja”, hän kertoo.
Yksi energiatehokkuutta lisäävä keino oli vaihtaa vanhan pikkutalon ikkunat uusiin ja tiiviisiin. Aluksi se suretti Weckmania, sillä vanhat ikkunat olivat kauniit.
“Se oli kuitenkin järkevä ja energiatehokas ratkaisu. Vanhat ikkunat menivät kiertoon, eikä niitä hävitetty. Nyt talo lämpiää vesi-ilmalämpöpumpulla, varaavalla kivitakalla sekä pienellä valurautaisella takalla, jolla saa lämpöä nopeasti tarvittaessa.
Talon energialuokka on nykyään B, eli luokituksen toiseksi paras.
Weckman on osallistunut myös Kiihdyttämö-energiansäästöhankkeeseen, joten hänellä oli tietoa energia-asioista jo ennen viime talvea.
“Itseäni energia-asiat ovat aina kiinnostaneet”, hän kertoo.
Talvella 2021 pihalle asennettiin pieni kymmenen kennon aurinkopaneeli, joka tuottaa osan talon energiatarpeesta. Ylijäämäsähkön Weckman myy Porvoon Energialle.
Vaikka talosta oli remontoitu sähkönkulutusta säästävä, Weckman päätti syystalvella 2022 osallistua koko Suomen sähkötalkoisiin.
“Aloin säästää energiankulutuksessa oikeastaan kaikessa, missä vain pystyin.”
Weckman tekee puolisonsa kanssa etätöitä talossaan, joten he ovat lämmittäneet taloaan takan avulla aamuin illoin. Kaasuhellakin taloon laitettiin jo remontin yhteydessä. Sähköpulan uhatessa sitäkin osasi arvostaa.
“Silloinhan puhuttiin mahdollisista pitkistäkin sähkökatkoista.”
Turvallisuuden tunnetta lisäsi sekin, että Weckman rakensi pihalle ulkohuussin. Jos sähkökatkon takia vesipumppu olisi lakannut toimimasta, ei sisävessaa olisi voinut käyttää. Weckmanin ekologiseen ajatteluun ulkohuussi sopii hienosti myös kompostoijana.
Syrjäseudulla asuvana hän miettii vielä yhtä ratkaisua mahdollisten sähkönsaantiongelmien varalle.
“Aggregaatti olisi hyvä olla!”
Mikko Kataja aikoo jatkossakin tarkkailla pörssisähkön hintaa.
Mikko Kataja asuu vaimonsa Johannan kanssa kahdestaan Porvoon Hamarissa vuonna 1949 rakennetussa 250 neliön omakotitalossa.
Kun sähkökriisi uhkasi, Kataja laskeskeli joutuvansa maksamaan yli 2000 euroa kuukaudessa sähköstä. Onneksi talossa oli kahdeksan vuotta aiemmin asennettu vesi-ilmalämpöpumppu öljylämmityksen tilalle.
“Vesi-ilmalämpöpumppu on hyvin tehokas. Myös ikkunoita olemme nykyaikaistaneet.”
Viime kesänä Kataja tilasi takkaan takkasydämen, ja se asennettiin kreivin aikaan marraskuussa. Yhdellä ”kitupoltetulla” pesällisellä saa jo monta astetta lisälämpöä taloon.
Katajat myös laskivat asuinhuoneidensa lämpötilaa parilla asteella, eli aiemmasta 21 asteesta 19:ään. Takalla sitten saadaan lisälämpöä tarvittaessa.
“Viileämpään asuinlämpötilaan tottuu yllättävän nopeasti”, Kataja huomauttaa.
Kahdelle henkilölle talo on suuri, joten Katajat asuivat kriisitalven aikana vain talonsa keskikerroksessa. Kellarin putkistosta on poistettu eristeet, joten putket pitivät sen lämpimänä talvellakin.
“Yläkerrassa talvella oli vain 15–16 astetta lämmintä, koska emme siellä asustelleet. Nyt, kun on taas kesäiset ilmat, nukumme yläkerran makuuhuoneessa”, Kataja kertoo.
Hän sanoo myös tarkkailevansa aktiivisesti pörssisähkön hintaa. Se on kannattanut, sillä sähkölaskut sähkönsiirto pois lukien olivat viime talvena 140–150 euroa kuukaudessa – siitäkin huolimatta, että talo on iso ja veneremontti vaati ylimääräistä sähköä.
Sähkön kulutuksesta huolehtiminen on sittemmin jäänyt tavaksi.
“Seuraan pörssisähkön hintaa aktiivisesti.Kannattaa katsoa,milloin mitäkin tekee. On järkevää siirtää suihkussa käyntiä tai pesukoneen käynnistämistä tunnilla, jos säästää puolet hinnasta”, Kataja sanoo.
Hän on huomannut, että sähkön käyttöä pystyy todellakin säätelemään tietyillä toimenpiteillä.
“Kuusi senttiä kilowattitunnilta on meille se raja, jolloin voi elää kuten ennenkin. Sen yli on sitten kalliimpaa”, Kataja sanoo.
Hanne Kauppinen totutteli viileämpään kotiin lastensa kanssa. Saunomistakin rajoitettiin.
Porvoolaisen Hanne Kauppisen parinsadan neliön omakotitalo lämpiää kaukolämmöllä. Lisäksi käytössä on kaksi ilmalämpöpumppua. Hän asuu talossa kahden lapsensa ja koiran kanssa, ja Kauppisen lisäksi myös lapset harrastavat liikuntaa paljon. Kuten yleensä lapsiperheessä, pyykkikone pyörii ahkerasti.
“En koskaan pese vajaata koneellista. Toisaalta pyykinpesusta ei voi tinkiäkään, eikä muutenkaan lämpimän veden käytöstä”, Kauppinen pohtii.
Sen sijaan perhe alkoi vähentää sähkönkulutusta harventamalla saunomiskertoja ja sammuttelemalla turhia valoja. Jouluvalotkin laitettiin toimimaan ajastimella. Oltiin tarkempia vähän kaikessa, mikä sähköä kuluttaa. Tilannetta he seurasivat energiakulutusmittarin avulla. Kauppinen iskosti myös lapsille, että energiakriisissä sähköä pitää säästää.
“Ei meillä ollut mitään vippaskonsteja. Olimme vain tarkempia vähän kaikessa, mutta emme rajoittaneet sellaisia asioita, joista ei voi tinkiä. Säästimme siinä, missä voimme”, Kauppinen kertoo.
Perhe oli aiemmin tottunut asumaan melko lämpimässä talossa. Kun alettiin puhua hurjista sähkölaskuista, asuinlämpötilaa laskettiin asteella. Säästöä sekin, eikä silti elämänlaatu kärsinyt.
“Olimme jo muutaman vuoden aikana totutelleet hieman viileämpään. Ennen energiakriisitalvea sanoin kyllä lapsille, että nyt saatamme laskea lämpötilaa enemmänkin. Ei muuta kuin lisää vaatetta päälle”, Kauppinen muistelee.
Syksyllä puhuttiin myös mahdollisista sähkökatkoista, joihin Kauppinen varautui hankkimalla ladattavia lamppuja ja varavirtalähteitä.
Teksti: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola
Kuvat: Arto Wiikari, PBE
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 1/2023.
Kynttilämeri sankarihaudoilla – Porvoon Energia lahjoitti kynttilät tänäkin vuonna
Porvoon Energia lahjoitti melkein 500 kynttilää Porvoon sankarihaudoille. Kynttilöiden ..
Talvi on täällä – onko mökkisi valmis?
Mikäli mökillä käynti harvenee tai päättyy kokonaan talvikaudeksi, on mökki hyvä l..