Siirry sisältöön

Kaupunkilämpöä Porvoon maaperästä?

Porvoon Energian ja 14 muun kaupunkienergiayhtiön yhteinen geolämpöhanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Tutkimustarkoituksessa Tampereella porattava geolämpökaivo on jo toista kilometriä syvä.

Pilottiporauksessa saavutettiin ensimmäinen etappi, 1 000 metrin syvyys, elokuussa 2021. Poraus jatkuu tarkoituksena päästä noin 3 000 metrin syvyyteen. Jatkoporauksesta aina 6­8 kilometrin tavoitesyvyyteen asti neuvotellaan, kun ensimmäinen vaihe on analysoitu. Laskelmien mukaan noin seitsemän kilometrin syvyydessä on riittävän lämmintä, jotta geolämmöstä saadaan suoraan merkittävä uusi kaukolämmön lähde. Tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen osallistuvat yhtiöt päättävät aikanaan, ryhtyvätkö ne poraamaan geolämpöä omalla jakelualueellaan.

Geolämmön etuja ovat mm. päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista.

Geolämmön etuja ovat muun muassa päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista. Se ei aiheuta kuljetuskustannuksia, ja sille on valmis asiakaskunta laajojen kaukolämpöverkkojen kaupungeissa.

Ensimmäinen pilottikaivo valmistuu Tampereen Tarastenjärvelle.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää Suomen olosuhteisiin sopivaa poraustekniikkaa ja keinoja, joilla geolämpökaivosta saatavaa lämpöä pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

”Kaukolämpöasiakkaalle geolämpö on kiinnostava ja huoleton lisä valikoimaan, sillä asiakas pääsee hyödyntämään maaperän lämpöä ilman teknisiä muutoksia lämmönjakohuoneessa”, Porvoon Energian ympäristö­ ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen toteaa.

Geolämmön potentiaali ja paras teknologia selviävät vain pilottikaivojen avulla. Ensimmäisen pilottikaivon sijaintipaikaksi valittiin Tampereen Tarastenjärvi, jossa syväkaivoa porataan Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen vieressä. Tammervoima on niin sanottu peruskuormalaitos eli se tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ympäri vuoden.

”Tammervoiman kaltaisen peruskuormalaitoksen yhteyteen sijoitettuna se sopii erinomaisesti uudenlaisen energiantuotannon demonstraatioympäristöksi”, Rouhiainen selventää.

Tavoitteena on saada geolämpöä virtaamaan Tampereen kaukolämpöverkossa jo lähivuosina. Kun geolämpöä saadaan siirrettyä turvallisesti ja kustannustehokkaasti kaukolämpöverkkoon, sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Entä milloin Porvoon kaukolämpöverkossa voisi virrata geolämpöä?

”Siitä on vielä liian aikaista esittää edes spekulaatioita”, Jukka Rouhiainen vastaa. ”Kiinnostusta meillä on, muutenhan emme olisi mukana koko hankkeessa, mutta jatko riippuu vahvasti tutkimustuloksista. Toistaiseksi näyttää lupaavalta”.

Geolämpö

Geoterminen energia on pinnalta maaperään varastoitunutta auringon energiaa ja syvemmällä radioaktiivisten aineiden hajoamisesta syntyvää lämpöenergiaa. Suomessa geolämmön tuotanto ottaa vasta ensiaskeliaan, mutta Euroopassa teknologialla on jo pitkät perinteet: laitoksia on jo kolmisensataa, ja niiden lämpöteho on noin 5 000 megawattia.

Geolämpökaivo eroaa maalämpökaivosta siinä, että maalämpöä saadaan noin 200–300 metrin syvyydestä ja maaperän lämmittämän veden lämpötilaa joudutaan vielä nostamaan lämpöpumpulla. Syvä geoterminen lämpökaivo ulottuu sen sijaan 6–8 kilometrin syvyyteen, jossa vesi on noin 100-asteista.

Geolämpöä riittää jopa kokonaisen kaupunginosan lämmittämiseen, kun maalämpö yleisimmin on yksittäisten omakotien tai pienempien asuinyhteisöjen lämmitysratkaisu.

Geolämpö on Jukka Rouhiaisen mukaan ehdottomasti tulevaisuutta. ”Se on tehokas ratkaisu kohti päästötöntä ja hiilineutraalia tulevaisuutta”, hän sanoo, muistuttaen samalla, että Porvoon Energian kaukolämpö on jo nyt lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa.

Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuvat: Anssi Vuohelainen, Tampereen Sähkölaitos Oy
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2021.