Siirry sisältöön

Sähköautoilu

Sähköautoileva taloyhtiö

Sähköautoilun yleistyessä yhä useammassa taloyhtiössä keskustellaan latauspisteiden hankinnasta.

Useimmissa taloyhtiöissä on parkkipaikoilla jonkinlaista sähköinfraa, esimerkiksi lämmitystolpat. Lämmitystolpasta on mahdollista ladata myös täyssähkö- tai hybridiautoa, mutta sitä ei suositella, koska tavallisia pistokkeita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen tehoa vaativaan käyttöön. Perustolppien käyttämisestä tulee usein myös tasa-arvokysymys: ilman tolppakohtaista mittarointia taloyhtiö laskuttaa autopaikoista huomioimatta sitä, minkä verran mistäkin tolpasta energiaa otetaan.

Riippumatta siitä, halutaanko taloyhtiössä investoida osakaskohtaisiin latausmahdollisuuden sisältäviin autopaikkoihin vai koko yhtiön käytössä oleviin latausasemiin, rakentamisen kustannuksiin vaikuttavat mm. yhtiön sähköpääkeskuksen ja sähköliittymien kunto ja koko. Suurimmat kustannukset syntyvät perusinfratöistä kuten kaapeloinneista. Investointi saattaa kismittää, mutta latausinfra on taloyhtiön arvoa nostava tekijä ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös edellytys taloyhtiön kiinnostavuuden säilymiselle.

Lainsäädäntö velvoittaa rakentamaan latauspistevalmiuden suurten remonttien yhteydessä, kun yhtiöllä on vähintään neljä pysäköintipaikkaa.

Ratkaisuvaihtoehtoja on useita

Yksinkertaisimmillaan parkkipaikalla jo olevan lämmitystolpan pistoke voidaan päivittää sähköautoilun tarpeita vastaavaan Type 2 -pistokkeeseen. Tämä on muutostyö, jonka sähkömies hoitaa nopeastikin – kunhan on tutkittu, että kiinteistön sähköjärjestelmä kestää muutoksen vaatiman tehontarpeenlisäyksen. Pistokeinfran päivityksen rinnalle tarvitaan tolppakohtainen mittariratkaisu tai yhtiöjärjestykseen kirjattava latausvastikeratkaisu. Toinen vaihtoehto on valita älykäs latauslaiteratkaisu, jonka avulla sähkön käyttö voidaan laskuttaa suoraan lataajalta.

Laajempia muutostöitä vaativien hankkeiden yhteydessä taloyhtiö voi investoida latausinfran rakentamiseen ja tilata tarvittavat sähköjärjestelmän muutostyöt sekä käytönseurantaan liittyvät ratkaisut esimerkiksi laitetoimittajalta tai sähköyhtiöltä. Latauspisteiden rakentamisessa voidaan miettiä myös esimerkiksi usean taloyhtiön yhteisratkaisua tai latauspaikkojen ulkoistamista palveluyhtiölle. Jos taloyhtiö hankkii sekä infran että siihen liittyvän kulutusseurannan vuokra- eli leasing-palveluna, taloyhtiön osuus hankkeen kustannuksista on yleensä melko pieni. Leasing-palvelutoimittaja laskuttaa latauspalvelun kuukausittain suoraan käyttäjiltä käyttäjien kanssa tehtyjen sopimusten ja käyttäjäkohtaisen kulutuksen mukaisesti.

Kuinka hanke etenee?

Useimmiten projekti alkaa, kun yksi tai useampi osakas esittää taloyhtiön hallitukselle latausmahdollisuuden järjestämistä taloyhtiöön. Hallitus vie asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Kun yhtiökokouksen päätös on tehty, teetetään ns. alkukartoitus, jossa selvitetään, minkälaiset valmiudet kiinteistössä on latauspisteiden asentamiseen. Kartoituksen pohjalta tiedetään, kuinka monta latauspistettä kiinteistöön voidaan asentaa esimerkiksi pysäköintialueen sähköliittymään tai kiinteistön sähkökeskukseen ja pääsähköliittymään tehtävin muutostöin.

Sähköjärjestelmän muutostyöt saattavat edellyttää myös muita remontteja. Kiinteistössä saatetaan tarvita esimerkiksi uusia läpivientejä tai muita rakennuksiin vaikuttavia muutostöitä. Mikäli latauspisteille perustetaan oma sähkökeskus, myös sen sijoittelu voi vaatia erillissuunnittelua. Siksi suunnitteluun on hyvä palkata ammattilainen ja myös vakuutusyhtiöltä ja pelastuslaitokselta pyytää kannanotto.

Kartoituksen tulosten perusteella taloyhtiö voi pyytää tarjoukset eri ratkaisutoimittajilta. Varsinainen etenemispäätös tehdään jälleen yhtiökokouksessa, jossa otetaan kantaa ratkaisutoimittajan valintaan, hankkeen kustannuksiin ja niiden jakautumiseen yhtiön ja sen osakkaiden kesken. Kun päätökset on tehty, valittu ratkaisutoimittaja huolehtii latauspisteet käyttöönottovalmiiksi asetettujen vaatimusten ja tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Latausvalmiushanke voidaan yhtiökokouksen päätöksen jälkeen toteuttaa

  • Taloyhtiön hankkeena, jolloin kustannukset jakautuvat sovitun mukaisesti taloyhtiön ja pistokkeita käyttävien osakkaiden kesken;
  • Osakasvähemmistön hankkeena, jolloin taloyhtiö on mukana hankkeessa, mutta hankkeeseen osallistuvat osakkaat maksavat hankkeesta aiheutuvat kustannukset vastikkeessa; tai
  • Osakkeenomistajan muutostyönä, jolloin taloyhtiö ei osallistu hankkeeseen vaan osakas hoitaa kaikki muutostyöhön liittyvät luvat, sopimukset ja kustannukset itse.

Lähteet: Kiinteistöliitto, Motiva, STEK, Kiinteistolehti.fi, Energianeuvonta.fi

Teksti: Nita Torni
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2021.