Talven sähkönhinnan ennustaminen vaikeaa

Tuotantokapasiteettia viime vuotta enemmän

Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta riskejä on edelleen. Näin kiteyttää Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman tilanteen ja näkymät sähkömarkkinoilla.

“Suomessa on nyt enemmän tuotantoa, kiitos Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja isojen tuulivoimainvestointien. Isot tuotantolaitokset ovat ajokunnossa, kuten myös siirtoverkot.”

Broman jatkaa listaa hyvistä indikaattoreista toteamalla EU-alueen kaasuvarastojen olevan täynnä (100%). Lisäksi hydrobalanssi* Pohjoismaissa on edelleen hyvä ja samalla tasolla kuin viime vuonna, ja kulutusjousto sekä varamarkkinat ovat nekin edellisvuotta paremmat. Tästä kaikesta huolimatta sähkönhinnan ennustaminen on Bromanin mukaan vaikeaa.

“Riskejä on kuitenkin aina. Iso laitos voi esimerkiksi vikaantua, siirtoyhteyksissä voi ilmetä ongelmia, voi tulla vähän pidempi todella kylmä ja/tai tuuleton ajanjakso, puhumattakaan maailman tilanteen aiheuttamista muista riskeistä.”

Menneinä kuukausina on nähty miten iso vaihtelevuus markkinahinnoissa voi olla. Elokuun alussa päivän spot-hinta oli esimerkiksi noin 33 euroa/MWh ja kolmisen viikkoa myöhemmin noin 200 euroa. Syyskuussa oli muutaman viikon pituinen jakso, jolloin hinta oli nollan pinnassa, kun se taas lokakuun alussa hetkellisesti nousi yli 200 euron.

Haastattelua tehtäessä (20.10.2023) Broman näytti markkinoiden ja analyysitahojen ennusteet viidelle talvikuukaudelle (marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuu). Omassa myyntihinnoittelussaan yhtiöt lisäävät markkinahintoihin profiilikustannukset**, myyntimarginaalinsa ja verot.

Entä minkälaisiin kuluttajahintoihin sitten saatetaan päätyä? Sitä Broman ei mielellään lähde tarkemmin ennustamaan.

“Voisimme päätyä jonnekin 14 sentin kilowattihintaan, mutta ainoa asia, jonka me jollakin varmuudella tässä vaiheessa tiedämme on, että tämä ennuste ei tule toteutumaan. Sähkömarkkinoilla yllätykset ja suuretkin hinnanvaihtelut ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Ja riskit markkinaennusteisiin nähden ovat yleensä enemmän hintoja nostavia kuin laskevia. Paljon riippuu säästäkin.”

*Hydrobalanssilla tarkoitetaan vesitasapainoa, eli kuinka paljon vesivoimaloilla on vettä varastoituna patoaltaissa. Hydrobalanssi on perinteisesti ollut paras mittari ennustamaan pohjoismaisen hinnan kehitystä, sillä Norjassa ja Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa. Mikäli hydrobalanssi on korkea, vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti, jolloin on mahdollista kasvattaa energiantuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.

Aurinkosähkön pientuottajia jo toista tuhatta

Aurinkosähkön pientuotanto Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kapasiteetti on melkein kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Myös Porvoon Sähköverkon toiminta-alueella on jonkin verran kasvua.

“Viime keväällä ja kesällä uusia pientuottajia liitettiin sähköverkkoomme 20-30 kuukaudessa, nyttemmin tahti on vähän rauhoittunut”, Porvoon Sähköverkon sähköliittymien ja pientuotannon tekninen myyjä Berndt Hjelt kertoo.

Hänen mukaansa pientuottajia on nyt noin 1 300 ja tuotantotehoa yhteensä noin 12 megawattia.

“Noin 90 prosenttia pientuottajista on tavallisia sähkönkuluttajia, loput yrityksiä.”

_ _ _

Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuva: Shutterstock

Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2023.