Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta riskejä on edelleen. Näin kiteyttää Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman tilanteen ja näkymät sähkömarkkinoilla.
“Suomessa on nyt enemmän tuotantoa, kiitos Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja isojen tuulivoimainvestointien. Isot tuotantolaitokset ovat ajokunnossa, kuten myös siirtoverkot.”
Broman jatkaa listaa hyvistä indikaattoreista toteamalla EU-alueen kaasuvarastojen olevan täynnä (100%). Lisäksi hydrobalanssi* Pohjoismaissa on edelleen hyvä ja samalla tasolla kuin viime vuonna, ja kulutusjousto sekä varamarkkinat ovat nekin edellisvuotta paremmat. Tästä kaikesta huolimatta sähkönhinnan ennustaminen on Bromanin mukaan vaikeaa.
“Riskejä on kuitenkin aina. Iso laitos voi esimerkiksi vikaantua, siirtoyhteyksissä voi ilmetä ongelmia, voi tulla vähän pidempi todella kylmä ja/tai tuuleton ajanjakso, puhumattakaan maailman tilanteen aiheuttamista muista riskeistä.”
Sähkömarkkinoilla yllätykset ja suuretkin hinnanvaihtelut ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Menneinä kuukausina on nähty miten iso vaihtelevuus markkinahinnoissa voi olla. Elokuun alussa päivän spot-hinta oli esimerkiksi noin 33 euroa/MWh ja kolmisen viikkoa myöhemmin noin 200 euroa. Syyskuussa oli muutaman viikon pituinen jakso, jolloin hinta oli nollan pinnassa, kun se taas lokakuun alussa hetkellisesti nousi yli 200 euron.
Haastattelua tehtäessä (20.10.2023) Broman näytti markkinoiden ja analyysitahojen ennusteet viidelle talvikuukaudelle (marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuu). Omassa myyntihinnoittelussaan yhtiöt lisäävät markkinahintoihin profiilikustannukset**, myyntimarginaalinsa ja verot.
Entä minkälaisiin kuluttajahintoihin sitten saatetaan päätyä? Sitä Broman ei mielellään lähde tarkemmin ennustamaan.
“Voisimme päätyä jonnekin 14 sentin kilowattihintaan, mutta ainoa asia, jonka me jollakin varmuudella tässä vaiheessa tiedämme on, että tämä ennuste ei tule toteutumaan. Sähkömarkkinoilla yllätykset ja suuretkin hinnanvaihtelut ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Ja riskit markkinaennusteisiin nähden ovat yleensä enemmän hintoja nostavia kuin laskevia. Paljon riippuu säästäkin.”
*Hydrobalanssilla tarkoitetaan vesitasapainoa, eli kuinka paljon vesivoimaloilla on vettä varastoituna patoaltaissa. Hydrobalanssi on perinteisesti ollut paras mittari ennustamaan pohjoismaisen hinnan kehitystä, sillä Norjassa ja Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa. Mikäli hydrobalanssi on korkea, vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti, jolloin on mahdollista kasvattaa energiantuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.
**Profiilikustannus tarkoittaa kulutusprofiilin kustannuksia eli sitä, milloin vuorokaudessa ja kuinka paljon sähköä kulutetaan. Jos kulutus on tasainen vuorokauden ympäri ovat kustannukset alhaiset, mutta jos sähköä kulutetaan paljon niinä tunteina, jolloin sähköhinta on korkea, on myös profiilikustannus korkea. Voimakkaat sähkön hintavaihtelut vuorokauden aikana lisäävät profiilikustannuksia.
Suomi on lokakuussa 2023 tarkasteltuna saavuttanut tänä vuonna sadan prosentin sähkön omavaraisuusasteen. Ajoittain ja hetkittäin on tuotettu enemmän sähköä, kuin mitä itse kulutamme.
Tämä on seurausta tuulivoiman vauhdikkaasta rakentamisesta viime vuosina sekä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan saamisesta tänä vuonna kaupalliseen toimintaan. Myös aurinkovoimaa on rakennettu lisää kasvavassa määrin.
Omavaraisuus tarkoittaa, että vuositasolla tuotetaan saman verran sähköä kuin kulutetaan. Se ei tarkoita, että koko ajan tuottaisimme kulutusta vastaavan määrän sähköä – välillä tuotamme enemmän ja välillä vähemmän.
Tasapainoon oman tuotannon ja käytön välillä vaikuttavat lämpötila, vesivoimatilanne, tuuli- ja aurinko-olosuhteet, sekä tuotantolaitosten huoltoseisokit ja niissä mahdollisesti esiintyvät häiriöt.
“Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja mittavat tuulivoimainvestoinnit ovat kasvattaneet sähköntuotantoamme niin paljon, että olemme tuottaneet keskimäärin jopa enemmän sähköä kuin kuluttaneet”, totesi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä syyskuussa.
“Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät, meiltä riittäisi sähköä vientiin enemmänkin, mutta erityisesti Keski-Ruotsin päässä ei valitettavasti pystytä ottamaan enempää vastaan Ruotsin kantaverkon kroonisten ongelmien takia”, Leskelä jatkoi.
Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös sähkön kulutuksen vähentyminen. Kuluneen 12 kuukauden aikana kulutus on supistunut kahdeksan (8) prosenttia. Osan kulutuksen laskusta arvioidaan selittyvän energiakriisin aikana toteutetuilla säästötoimilla, mutta pääosin kyse lienee teollisuuden suhdanteista.
Aurinkosähkön pientuotanto Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kapasiteetti on melkein kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Myös Porvoon Sähköverkon toiminta-alueella on jonkin verran kasvua.
“Viime keväällä ja kesällä uusia pientuottajia liitettiin sähköverkkoomme 20-30 kuukaudessa, nyttemmin tahti on vähän rauhoittunut”, Porvoon Sähköverkon sähköliittymien ja pientuotannon tekninen myyjä Berndt Hjelt kertoo.
Hänen mukaansa pientuottajia on nyt noin 1 300 ja tuotantotehoa yhteensä noin 12 megawattia.
“Noin 90 prosenttia pientuottajista on tavallisia sähkönkuluttajia, loput yrityksiä.”
_ _ _
Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuva: Shutterstock
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2023.
Kynttilämeri sankarihaudoilla – Porvoon Energia lahjoitti kynttilät tänäkin vuonna
Porvoon Energia lahjoitti melkein 500 kynttilää Porvoon sankarihaudoille. Kynttilöiden ..
Talvi on täällä – onko mökkisi valmis?
Mikäli mökillä käynti harvenee tai päättyy kokonaan talvikaudeksi, on mökki hyvä l..