Tunteikas metsämies verkkoyhtiön takana – Magnus Nylander
Me Porvoon energialaiset
Kun Magnus Nylander aloitti Porvoon Sähköverkon palveluksessa marraskuussa 2000, takana oli hektinen työ Sähköradat Oy:ssä ja elämä, jossa perhe jäi usein taka-alalle. Ulkomaankomennukset veivät hänet Ruotsiin viikoiksi.
– Meillä oli kolme pientä poikaa, eikä reissaaminen ollut perhe-elämälle kestävää. Halusin olla enemmän läsnä, Magnus muistelee.
Porvoon Energian silloinen toimitusjohtaja Roy Granroth palkkasi hänet verkkopäälliköksi. Kun Göran Ahlskog jäi eläkkeelle vuonna 2005, Magnus nousi hänen tilalleen verkkoyhtiön toimitusjohtajaksi. Syksyllä 2025 tulee täyteen 25 vuotta Porvoon Sähköverkon palveluksessa.
Kuka?
Toimitusjohtaja Magnus Nylander
SYNTYNYT: 1971 Sipoossa, Nikkilässä
ASUU: Porvoossa, Tolkkisissa
LAPSUUS: Kasvanut Nikkilässä, Sipoossa
KOULUTUS: Käynyt lukion Sipoossa, valmistunut sähkövoimatekniikan insinööriksi vuonna 1995 Tekniska Läroverketistä
PERHE: Vaimo Nina. Magnuksella on kolme poikaa: tänä vuonna 30 vuotta täyttävä ja kaksoset, jotka täyttävät myös tänä vuonna 28. Ninalla on kaksi tytärtä, 23- ja 14-vuotiaat. Perheeseen kuuluu myös kaksi Bernin paimenkoiraa ja yksi viiriäiskoira.
VAPAA-AJAN ASUNTO: Magnuksen vanhemmat asuvat Sarvisalon tilan päärakennuksessa, Magnus ja Nina viettävät vapaa-aikaa samassa pihapiirissä pienemmässä talossa.
URA AIEMMIN: Työskenteli vuosina 1995–2000 Sähköradat Oy:ssä (tuolloin osa Imatran Voimaa).
KANSAINVÄLINEN KOKEMUS: Osallistui viitenä vuonna kolmeen suureen sähköistämisprojektiin Ruotsissa:
- Södertälje–Eskilstuna: Svealandsbanan rakentaminen
- Malmö, Lernacken-Fosieby: Tanskan sillan liityntärautatieosuuden sähköistys
- Pohjois-Ruotsi, Boden–Murjek: säästömuuntajien asennus
RESERVIUPSEERI: Sotilasarvo luutnantti
Toimitusvarmuus kaiken keskiössä
Energia-ala on muuttunut valtavasti Magnuksen uran aikana – erityisesti vihreän siirtymän myötä.
– Ennen energia kulki yhdestä pisteestä asiakkaalle. Nyt asiakkailla on aurinkopaneeleita ja akkuja ja sähköä siirtyy myös toiseen suuntaan, hän sanoo.
Magnuksen intohimo työhön on kulminoitunut erityisesti toimitusvarmuuden parantamiseen.
– Verkkojen rakentaminen ja yhteistyö urakoitsijoiden kanssa on ollut lähellä sydäntä. Siinä näkee konkreettisesti työn jäljen ja sen vaikutuksen asiakkaisiin.
Kotitila Sarvisalossa on sielunmaisema
Vaikka työ on tärkeää, löytyy Magnuksen sydämelle toinen, aivan erityinen paikka: Bondgårdsin sukutila Sarvisalossa.
– Tila on ollut suvullamme vuodesta 1799. Vanhempani asuvat päärakennuksessa, ja pienempi talo on meidän perheemme käytössä.
Tilalla on myös toinen merkittävä osa Magnuksen elämää – metsästys.
– Metsästys ei ole vain saalistamista. Se on luontoa, ystäviä ja yhteisöllisyyttä. Se opettaa arvostamaan metsää ja eläimiä.
Magnuksen metsästysjuuret juontavat isän kautta.
– Isä vei minut pienenä metsälle, ja samalla tavalla olen vienyt omia poikiani. Vain yksi heistä on innostunut, mutta se menee niin – kiinnostus syntyy tai ei.
Hän toimii Sarvisalon metsästysseuran puheenjohtajana ja metsästää hirviä, peuroja ja pienriistaa, mutta ei pidä itseään trofeemetsästäjänä.
– Minulle tärkeämpää on luonnon kunnioitus ja yhdessäolo muiden kanssa.
Elämä maalla tuo tasapainoa
Sarvisalon tila tarjoaa vastapainoa arjen rutiineille.
– Siellä on eri maailma. Paras vuodenaika on syksy, ja se liittyy tietenkin metsästykseen. Menemme maalle aina, kun voimme.
Tilalla Magnus viljelee harrastuksekseen 15 hehtaaria peltoa.
– Koneista en ymmärrä mitään, hän nauraa, mutta lisää, että saha ja vasara pysyvät kyllä kädessä.
Hänellä on myös ollut metsästyskoira, viiriäiskoira nimeltään Choko, jonka kanssa hän metsästi vuosikymmenen ajan Suomessa ja Ruotsissa.
– Metsästysmatkoiltamme saimme paljon uusia ystäviä.
– Choko oli hieno koira. Se kuoli viime marraskuussa. Kesäkuussa meille tuli uusi metsästyskoira nimeltä Boss Ruotsista, Skånen Lönsbodasta. Se on samaa rotua kuin Choko, eli viiriäiskoira.
Magnus viihtyy metsässä. Tässä raivaussahan kanssa Sarvisalossa.
Vaativa työ, rauhallinen luonne
Työelämässä Magnus tunnetaan rauhallisena ja vaatimattomana esimiehenä, jolle ihmisten hyvinvointi ja hyvä yhteistyö ovat tärkeitä.
– Minulle on tärkeää, että yrityksellä ja työntekijöillä menee hyvin. Se näkyy tuloksissa ja tunnelmassa.
Magnus sanoo johtamistyössä tärkeäksi sen, että tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
– Hiljattain tehdyssä henkilöstökyselyssä näkyi, että olemme oikealla tiellä. Se ilahduttaa.
Elämänfilosofia: Iloitse muiden onnistumisesta
Magnuksella on motto, joka kertoo paljon hänen suhtautumisestaan elämään ja työhön:
Taito on se, että osaa iloita muiden onnistumisesta enemmän kuin omasta.
_ _ _
Teksti: Maarit Gabrielsson
Kuvat: Fredrika Sundén
