Ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta?

Ilmastonmuutosta pidetään koko maailmaa koskevana perustavanlaatuisena uhkana. Siihen liittyviä haasteita on paljon, ja niihin pyritään vastaamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla.

EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoitteet ovat vielä EU:n yhteisiä tavoitteita kunnianhimoisemmat. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

Ilmastopolitiikkaa ja lainsäädäntöä

EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä jäsenmaiden että alueen yhteisiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ilmastopolitiikan ydintä ovat päästökauppa, kansalliset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille aloille (ns. taakanjako) ja EU:n sopeutumisstrategia.

EU:n ankkuroimat päästövähennystavoitteet ovat myös suomalaisia laillisesti sitovia eurooppalaisen ilmastolain pohjalta. Ilmastolain rinnalla on esitelty ns. Fit for 55 -paketti, johon liittyvät lainsäädäntöneuvottelut aloitettiin syksyllä 2021. Lisäksi yhteistä tekemistä vahvistaa ehdotus eurooppalaiseksi ilmastosopimukseksi.

Fokus puhtaassa energiassa

Sitran syksyllä 2021 julkaiseman Sähköistämisen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa -selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet näköpiirissä olevalla teknologialla. Pääasiassa tavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.

”Meille yhteiskuntavastuullisuus on tärkeä toimintaamme ohjaava arvo elinympäristömme säilyttämiseksi myös tuleville sukupolville. Siksi myös meidän investointiohjelmamme tähtää tuotantomme ympäristöystävällisyyden aktiiviseen kehittämiseen – linjassa koko EU:n ja Suomen tavoitteiden kanssa”, Rouhiainen päättää.