Kolumni: Dekarbonisaatiolla kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä dekarbonisaatio on noussut keskeiseksi käsitteeksi kestävän kehityksen keskustelussa. Dekarbonisaatiolla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja lopulta poistamista, tavoitteena saavuttaa nettonollapäästöt ja fossiilivapaa yhteiskunta. Dekarbonisaatio on kriittinen osa taistelua ilmastonmuutosta vastaan.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja dekarbonisaation sijasta puhutaan monisanaisemmin myös fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun käytön vähentämisestä ja korvaamisesta fossiilivapailla energialähteillä, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla. Myös ydinvoiman lasketaan kuuluvan tähän energialähderyhmään.

Paikallisella tasolla Porvoon Energia on jo pitkään toiminut hyvänä esimerkkinä, mistä viimeisin osoitus on kaukolämmön tuotannon monipuolistaminen polttoon perustumattomilla tuotantoratkaisuilla. Näitä ovat sähkökattilat, lämpöakut, lämpöpumput ja erilaisen teollisen tuotannon hukkalämmön hyödyntäminen.

Siirtyminen fossiilivapaiden energialähteiden yhä laajempaan käyttöön vaatii lisää investointeja aurinko- ja tuulivoimainfrastruktuuriin. Energiaverkkoa on vahvistettava ja modernisoitava, jotta se pystyy käsittelemään erilaisia ja tuotannoltaan vaihtelevia energialähteitä.

Mitä suurempi osa sähköenergian tuotannosta on säästä riippuvaista, sitä suurempi on myös säätövoiman tarve. Kun ei tuule ja/tai on pilvistä, tarvitaan nopeasti korvaavaa tuotantoa. Vesivoimalla on tässä tärkeä rooli, mutta ympäristönsuojelusyistä sen lisäämistä ei ole helppo toteuttaa.

Pumppuvoimalassa sähköä kuluu enemmän kuin mitä syntyy, mutta kulutus ajoitetaan niihin vuorokauden aikoihin, jolloin sähköä on verkossa riittävästi, ja tuotanto taas niihin tunteihin, kun tuotantoa tarvitaan lisää. Ideana on, että pumppuvoimalan reserveistä saadaan nopeasti lisää sähköä silloin, kun sitä tarvitaan. Sähköä saataisiin myös selvästi pidempään kuin sähköakuista.

Näin pumppuvoimalaitos toimii.

Energiayhtiöt Kemijoki, Pohjolan Voima ja Suomen Voima ovat julkistaneet kaikki omat pumppuvoimalasuunnitelmansa Lappiin, missä Kemijoen vesistön suurin järvi, Kemijärvi, toimisi hankkeissa ala-altaana.

Kemijoki on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan edennyt jo pitkälle omassa suunnittelussaan. Yhtiö on ilmoittanut aikovansa rakentaa viisi 200–600 megawatin pumppuvoimalaa Kemijoen vesistöalueella. Pohjolan Voiman suunnitelmissa on 500 megawatin pumppuvoimalaitoksen rakentaminen.

Porvoon Energian osaomistaman Suomen Voiman aikomuksena on puolestaan rakentaa kolme selvästi pienempää pumppuvoimalaa. Näistä ensimmäinen on edennyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyvaiheeseen. Tavoitteena on, että se aloittaisi toimintansa jo tämän vuosikymmenen aikana. Laitoksen tehoksi arvioidaan 75 megawattia, kun kolmen voimalan kokonaisteho olisi 100–200 megawattia. Budjetti on yhteensä 300 miljoonaa euroa, ja rahoittaminen on määrä hoitaa 16 omistajayhtiön kautta.