Kolumni: Kestävämpää elämäntapaa etsimässä
Vuosi 2025 on osoittanut, että elämme monella tapaa ratkaisevaa vuosikymmentä. Tiedämme, että jokainen kymmenestä viimeisestä vuodesta on ollut mittaushistorian kuumin, mikä vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla ja vie vääjäämättä kohti laajempaa muutosta.
Yhä useammat ihmiset haluavat turvata tulevaisuutta ja vaalia hyvinvointia etsimällä kestävämpiä tapoja elää ja toimia planetaariset rajat huomioiden. Tätä tukee luontainen tahtomme selviytyä sekä älykkyys ratkoa monimutkaisiakin haasteita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Meistä jokainen voi vaikuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla omissa yhteisöissään ja uskallan väittää, että osa ratkaisua ja vastuunkantoa on myös pysähtyä miettimään, vastaako nykyinen elämäntapa tai valinnat aidosti omia arvojamme.
Nykyinen rajattomaan kasvuun, kulutukseen ja yksilökeskeisyyteen nojaava länsimaalainen yhteiskunta ei varsinaisesti kannusta pysähtymiseen tai olemaan tyytyväinen siihen mitä on, mutta onko nykyinen malli ylipäätään kestävä? Vanhan viisauden mukaan rikkaaksi tulee sillä hetkellä, kun onnistuu määrittelemään, mikä riittää.
Ympäristöriskit hallitsevat tulevaisuutta
Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2025 -yhteenveto listaa neljä suurinta pitkän aikavälin riskiä, jotka kaikki liittyvät ympäristöön: äärimmäiset sääilmiöt, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien romahdus, suuret muutokset maapallon järjestelmissä sekä pula luonnonvaroista (WEF 2025). Samaan aikaan tutkijat varoittavat, että maapallon kriittisen lämpenemisen raja, +1,5 Celsius-astetta, on ylittymässä, ja koralliriutat kuolevat (The Global Tipping Points Report 2025).
Silti toivo elää. Euroopan ympäristöviraston mukaan Suomen ilmanlaatu on Euroopan parhaimmistoa, uusiutuvan energian osuus kasvaa, ja paikalliset suojeluhankkeet lisääntyvät vauhdilla (European Environment Agency 2025). Meillä on syytä huoleen, mutta myös toiveikkuuteen ja toimintaan. Jokainen teko on tässä ajassa merkityksellinen.
Kirjoittaja, Annastiina Levola, on Porvoon Energian vastuullisuusasiantuntija.
Tekomme ja valintamme vaikuttavat
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on laskentatavasta riippuen noin 8–10 tonnia (CO₂-ekv), mikä on kansainvälisesti suuri lukema (Syke 2024). World Resources Institute (WRI) selvitti, mitkä arjen valinnat vähentävät päästöjä tehokkaimmin. Suurimmat vaikutukset tulevat liikkumisesta, asumisesta ja ruoasta.
Sitra ja Jyväskylän yliopisto puolestaan laskivat ensimmäistä kertaa suomalaisten keskimääräisen luontojalanjäljen. Luontojalanjälki on mittari, joka kuvaa tekojemme vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja sille aiheutuvaan haittaan.
Selvityksen mukaan keskimääräinen kansalainen voi pienentää luontojalanjälkeään merkittävästi esimerkiksi ruokavaliomuutoksilla, kuten vaihtamalla osan aterioista kasvispainotteisiksi tai vegaanisiksi, valitsemalla auton sijaan pyörän ja/tai julkisen liikenteen sekä kohtuullistamalla tavaroiden ja palveluiden kuluttamista esimerkiksi hyödyntämällä jakamistalouden alustoja tai yksinkertaisesti lainaamalla tai vuokraamalla omaksi ostamisen sijaan.
On selvää, että yksilönkin olisi helpompi tehdä kestävämpiä valintoja, mikäli niihin ohjattaisiin vahvemmin taloudellisin tai sääntelyn keinoin. Näitä keinoja odotellessa vastuuta – mutta myös valinnanvaraa – jääkin enemmän itselle.
Maapallon keskilämpötila on kohonnut noin 1,4 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmastonmuutoksen kriittisenä lämpötilarajana pidetään Pariisin ilmastosopimuksestakin tuttua 1,5 astetta. Tiedeyhteisö on yksimielinen, että lämpeneminen on pitkälti ihmisen aiheuttama.
Paikallisuus on vastuullisuutta parhaimmillaan
Kestävät valinnat eivät ole luopumista, vaan säilyttämistä ja halua varjella omaa elinympäristöämme, metsiä ja vesistöjä. Hyvä elämä ei vaadi kaikkea. Lentomatkailun sijaan voimme jäädä lähemmäs. Suosiessamme oman alueemme palveluita ja lähiruokaa, käytetty euro jää kiertämään paikallisesti, ja syntyy hyvää, joka kantaa pidemmälle kuin yksittäinen ostos. Samalla vahvistamme paikallista elinvoimaa.
Uuden ostamisen sijaan voimme lainata tai korjauttaa vanhaa. Energia-asioissa voimme valita uusiutuvaa ja CO₂-päästöttömästi tuotettua energiaa sekä hyödyntää kulutusseurantaa. Siirtyminen elintason tavoittelusta elämänlaadun vahvistamiseen säästää usein myös omaa aikaamme ja energiaamme, jolloin meille jää enemmän aikaa perheelle ja ystäville, luonnossa liikkumiseen tai vaikkapa oman paikkakunnan kulttuurielämyksiin.
Yhteistyöllä kohti kestäviä ratkaisuja
Teknologialla on roolinsa matkallamme kohti vähähiilistä tulevaisuutta, mutta vielä ratkaisevampaa on yhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten välillä. Yksin emme voi muuttaa kaikkea, mutta yhdessä olemme vahvempia. Ihminen on sekä syy että ratkaisu. Kannustan meistä jokaista toimimaan suunnannäyttäjänä omassa arjessaan ja kertomaan valinnoistaan avoimesti. Samalla tuemme myös muiden valintoja muuttuvassa maailmassa kohti kestävämpää hiili- ja luontojalanjälkeä.
Tulevien ja nykyisten sukupolvien hyvinvointi on riippuvainen siitä, millaisia päätöksiä teemme tänään sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Emme voi vaikuttaa kaikkeen, mutta asenteeseemme voimme. Ehkä kestävämpi elämä on ennen kaikkea hyvän elämän ja tyytyväisyyden uudelleen löytämistä samalla, kun huomioimme ja turvaamme tulevaisuutta? Vaalitaan meidän ainutkertaista elämää ja luontoa, ja laitetaan hyvä kiertämään aina kun voimme.
_ _ _
Teksti: Annastiina Levola
Kuvat: Unsplash, Jussi Ratilainen
Alkuperäinen kolumni julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2025.
