Siirry sisältöön

Lämpöpumput pienentävät hakkeen polton tarvetta kaukolämmön tuotannossa

Porvoon Energia monipuolistaa kaukolämmön tuotantoaan monilla eri tavoilla tulevien vuosien aikana. Tämä vaatii suuria investointeja. Yksi ensimmäisistä on lämpöpumppulaitos, joka kohta rakentuu Tolkkisten voimalaitosten yhteyteen, ja joka parantaa mahdollisuuksia hyödyntää paluulämpöä.

Tällä hetkellä suurin osa Porvoon kaukolämmön tuotannosta perustuu hakkeen polttoon – joskus kaasuun kaikkein kylmimpinä päivinä. Tavoite on monipuolistaa lämmön tuotantoa ja pienentää polttoon perustuvaa tuotantoa muun muassa hyödyntämällä sähköä. Samalla Porvoon Energian riippuvuus polttoaineista pienenee, ja yhtiö pystyy hyödyntämään sähkön markkinahintojen vaihtelua aiempaa paremmin.

Tolkkisten kahdesta voimalaitoksesta vanhempi on myös elinkaarensa loppupäässä ja ajetaan alas lähitulevaisuudessa. Tämä on toinen syy siihen, miksi osa hakkeen poltosta pitää korvata muilla energianlähteillä.

Lämpö talteen palaavasta kaukolämpövedestä

Yksi ensimmäisistä askelista kohti kaukolämmön tuotannon monipuolistamista on uusi lämpöpumppulaitos. Porvoon Energia teki siitä investointipäätöksen viime vuonna. Laitos, joka piakkoin rakentuu Tolkkisiin kahden nykyisen voimalaitoksen viereen, tulee käyttämään hukkalämpöä Porvoon keskustan paluuvedestä.

“Lämpöpumput alentavat paluuveden lämpötilaa ennen kuin se tulee takaisin voimalaitokselle. Samalla saamme suuremman lämpöefektin voimalaitoksen savukaasuista. Myös hukkalämmön vastaanottaminen paluupuolen asiakkailta helpottuu”, sanoo lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio.

“Meillä on myös asiakkaita, kuten Porvoon Keskuskoulu, jotka käyttävät paluulämpöä tilojensa lämmittämiseen”, hän jatkaa.

Teollinen hukkalämpö hyötykäyttöön

Lämpöpumppulaitos liittyy osittain muihin Porvoon Energian meneillään oleviin projekteihin, joilla pyritään monipuolistamaan lämmön tuotantoa. Yhtiö hankkii muun muassa ajan mittaan kaksi sähkökattilaa, ja selvittää samaan aikaan mahdollisuutta hyödyntää hukkalämpöä Kilpilahdesta yhteistyössä Nesteen kanssa.

Porvoon Energia on myös saanut investointitukea kehittääkseen innovatiivisen energiaratkaisun Enstolle. Samalla yhtiö voi uusiokäyttää hukkalämpöä Enston tehtaalta kaukolämpöverkossa.

“Jos yhteistyö Nesteen kanssa toteutuu, sen tulisi olla itsenäinen yksikkö”, sanoo Ari Raunio. “Emme voi rakentaa systeemiä, jossa kaikki osat ovat riippuvaisia toisistaan.”

Uusi lämpöpumppulaitos ei nimittäin toimi yksinään, vaan biolämpövoimalaitoksen tulee olla käynnissä, jotta siitä saataisiin hyötyä. Kun pumput ovat alentaneet paluuveden lämpötilaa, osa jäähtyneestä vedestä lähetetään takaisin kaukolämpöverkkoon, ja voimalaitos ottaa loput vastaan.

Pumput Tolkkisiin syksyllä

Porvoon Energia tilasi lämpöpumppulaitoksen, joka maksaa lähemmäs seitsemän miljoonaa euroa, espanjalaiselta insinööritoimisto Aranerilta lokakuussa 2023. Yhtiö lähetti rakennuslupahakemuksen Porvoon kaupungille maaliskuussa, ja lautakunta käsitteli sen kevään aikana.

Laitos koostuu noin 800 neliön suuruisesta elementtihallista, jonka Porvoon Energia rakentaa. Siihen tulee neljä lämpöpumppua, joista jokainen painaa 20 tonnia tai noin saman verran kuin kymmenen isompaa henkilöautoa. Pumput täyttävät noin puolet hallista. Sen lisäksi rakennetaan putkia, kaukolämpöpumppuja ja kattava ilmastointisysteemi.

Perustusten rakentaminen alkoi, kun routa lähti maasta, ja kaukolämpöliitynnät rakennettiin viime vuonna, jolloin molemmat voimalaitokset ajettiin alas yhtä aikaa kunnossapitotöitä varten. Lämpöpumppujen toimittaja Araner hoitaa pumppujen rakentamisen.

“Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ja he saavat kaikki komponentit ajoissa, niin heidän olisi pitänyt päästä niin pitkälle syyskuussa, että voimme käydä tarkastamassa pumppuja. Toimitukset alkavat sitten lokakuussa. Luultavasti pumput kootaan osittain paikan päällä, täällä Tolkkisissa.”

Suunnitelmana on, että lämpöpumppulaitos koeajetaan ja otetaan käyttöön vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana.

Teksti: Fredrika Sundén
Kuvat: Anssi Vuohelainen, Creative Peak

Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 1/2024.