KESTÄVÄ JA MONIMUOTOINEN
ENERGIAJÄRJESTELMÄ
Vuonna 2025 saavutimme ja ylitimme ilmastotavoitteemme
Porvoon Energian ympäristövastuu perustuu siihen, miten tuotamme ja toimitamme energiaa mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin sekä kehitämme energiajärjestelmää pitkäjänteisesti. Vuonna 2025 ympäristövastuun tunnusluvut kehittyivät myönteisesti.
- Kokonaispäästöt laskivat 53 % edellisvuodesta (Scope 1 & 2: 2 326 → 1 095 tCO₂e)
- Lämmöntuotanto oli 99,1 % uusiutuvista energianlähteistä
- Sähkön ja lämmöntuotannon päästöintensiteetti oli selkeästi alle alan keskiarvon*: 1,6 gCO₂e/kWh (Scope 1 & 2, sähkön ja kaukolämmön tuotanto ml. yhteistuotanto-osuudet)
- Myyty sähkö oli 100 % CO₂-päästöttömästi tuotettua (51,1 % uusiutuvaa, 49,9 % ydinvoimaa)**
- Sähköverkon maakaapelointiaste oli 55 %
*Suomen kansalliset keskiarvot (Energiateollisuus) vuonna 2025 olivat 26 gCO₂/kWh sähköntuotannossa ja 50 gCO₂/kWh lämmöntuotannossa. Vertailu alan keskiarvoon perustuu saatavilla olevaan valtakunnalliseen tilastotietoon, ja sen tarkoituksena on kuvata suuruusluokkaa, ei toimia virallisena vertailumittarina.
** Porvoon Energian myymän sähkön alkuperä varmennetaan virallisella alkuperätakuujärjestelmällä. Jokaiselle myydylle megawattitunnille (MWh), jota markkinoidaan CO₂-päästöttömänä, hankitaan ja mitätöidään vastaava määrä uusiutuvan energian tai ydinvoiman alkuperätakuita Fingridin omistamassa Finextra-rekisterissä, jota valvoo Energiavirasto. Mitätöityä alkuperätakuuta ei voi käyttää uudelleen, mikä estää sähkön alkuperän kaksinkertaisen raportoinnin. Alkuperätakuut perustuvat Porvoon Energian omaan tuotantoon, omistusosuuksiin voimalaitoksissa tai markkinoilta hankittuun sähköön, ja ne varmentavat sähkön tuotannollisen alkuperän ja määrällisen vastaavuuden EU-lainsäädäntöön perustuvassa järjestelmässä.
Tulokset osoittavat, että energiajärjestelmään tehdyt investoinnit ovat vähentäneet päästöjä ja parantaneet järjestelmän joustavuutta. Vuonna 2025 päästöjen alhaiseen tasoon vaikutti lisäksi tavanomaista lämpimämpi sää, joka vähensi lämmitystarvetta sekä huippukuorma- ja varatuotannon käyttöä.
kokonaispäästöt 20251 095tCO2 (scope 1&2)
ominaispäästöt 20251,0gCO2/kWh
ominaispäästöt 20252,4gCO2/kWh
Kestävä ja monimuotoinen energiajärjestelmä
Energia-alan toimijana olemme jo pitkään tehneet määrätietoista työtä vähentääksemme toimintamme kielteisiä vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Uudistimme ensimmäisen tuotantolaitoksemme biovoimalaitokseksi jo vuonna 2002 ja vastasimme alueen kasvavaan kaukolämmön tarpeeseen avaamalla uuden biovoimalaitoksen vuonna 2013.
Viime vuosien aikana olemme jatkaneet tätä työtä rakentamalla entistä kestävämpää ja monimuotoisempaa energiajärjestelmää. Vuonna 2022 otimme käyttöön lämpöakkujärjestelmän, joka parantaa lämmöntuotannon joustavuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen. Samoina vuosina (2022–2023) lisäsimme merkittävästi tuulivoiman osuutta energiantuotannossamme neljän Pohjanmaalla sijaitsevan tuulivoimapuiston osaomistuksen kautta. Lisäksi norjalaisiin, jokivoimaan perustuviin pienvesivoimaloihin liittyvät osaomistukset vahvistavat tuotantomme säävarmuutta ja monipuolisuutta.
Kaukolämpötuotantoa uudistamme tavoitteellisesti siten, että 40 % kaukolämmöstä tuotetaan polttoon perustumattomilla ratkaisuilla vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2025 otimme käyttöön uuden merkittävän kokoluokan lämpöpumppuratkaisun, joka tehostaa savukaasulämmön talteenottoa ja mahdollistaa laajemman hukkalämmön hyödyntämisen. Kesällä 2026 käyttöön otettava sähkökattila vahvistaa huippukuorman hallintaa ja pienentää järjestelmän päästöjä. Enston alueelle rakentuva hukkalämpöjä hyödyntävä energiakeskuksemme valmistuu vuoden 2026 aikana. Vuosina 2025–2027 uudistamme lisäksi myös sähkömittarimme. Uudet älykkäät mittarit antavat asiakkaille entistä paremmat mahdollisuudet seurata omaa energiankulutustaan ja tehdä kulutustietoon perustuvia energiapäätöksiä.
Päästöjen vähentämisen vaiheet

Investointien kautta vahvistamme alueellista omavaraisuutta, parannamme energiajärjestelmän joustavuutta ja pienennämme hiili- ja luontojalanjälkeämme.
Case: Uusi lämpöpumppulaitos tehostaa hukkalämmön hyödyntämistä Tolkkisissa
Syksyllä 2025 Porvoon Energia otti käyttöön Tolkkisiin rakennetun uuden 12 MW lämpöpumppulaitoksen, joka kierrättää paluuvedestä talteen otetun hukkalämmön takaisin kaukolämpöverkkoon ja tehostaa savukaasulämmön talteenottoa. Ratkaisu parantaa energiatehokkuutta ja vähentää polttoon perustuvan lämmöntuotannon tarvetta. Noin 800 m²:n laitos valmistui tiiviissä yhteistyössä teknologiapartneri Aranerin kanssa. Käyttöönottoa edelsi laaja koulutus- ja testausvaihe, joka varmistaa laitoksen turvallisen ja tehokkaan toiminnan. Uusi lämpöpumppulaitos on yksi Porvoon Energian konkreettisista askelista kohti monipuolisempaa, vähäpäästöisempää ja resurssiviisaampaa lämmöntuotantoa.
Ilmasto ja päästöt
Tavoitteenamme on pitää sähkön ja lämmön tuotannon ominaispäästöt jatkuvasti alle 3 gCO₂/kWh (Scope 1 & 2).
Vuonna 2025 tavoite saavutettiin seuraavasti:
- Sähköntuotannon ominaispäästöt: 1,0 gCO₂e/kWh
- Lämmöntuotannon ominaispäästöt 2,4 gCO₂e/kWh.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 2025 (B3)
Vuonna 2025 Porvoon Energian kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 1 106,6 tCO₂e. Laskenta kattaa suorat päästöt (Scope 1), ostetun energian epäsuorat päästöt (Scope 2) sekä vapaaehtoisesti raportoidun arvoketjun päästöluokan Scope 3, kategoria 6 (liikematkustus). Hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainväliseen GHG-protokollaan (Greenhouse Gas Protocol) sekä Helsingin yliopiston ja Sitran kehittämään Carbon Smart Organization -laskentatyökaluun.
Scope 1 – suorat päästöt
Scope 1 -päästöt olivat yhteensä 1 094,7 tCO₂e. Päästöt muodostuivat pääosin huippukuorma- ja varajärjestelmiin liittyvästä fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä Porvoon Energian omistusosuuksista yhteistuotantolaitoksissa.
- Kaupallinen energiantuotanto: 631 tCO₂e
- maakaasu 516,0 tCO₂e
- kevyt polttoöljy 115,0 tCO₂e
- Osakkuusvoimaloiden tuotanto osuudet: 368,0 tCO₂e
- Ajoneuvot ja työkoneet yhteensä: 95,7 tCO₂e
Scope 2 – ostetun energian epäsuorat päästöt
Scope 2 -päästöt olivat 0,7 tCO₂e ja muodostuivat ainoastaan ostetusta kaukolämmöstä. Ostettu sähkö oli 100 % CO₂-päästöttömästi tuotettua. Ostetun energian osuus konsernin kokonaispäästöistä oli 0,06 %.
Scope 3 – arvoketjun päästöt
Vuonna 2025 Scope 3 ‑päästöt olivat yhteensä 11,2 tCO₂e, josta lentomatkustuksen osuus oli 5,9 tCO₂e ja henkilöautojen kilometrikorvausten osuus 5,4 tCO₂e. Vuoden 2025 Scope 3 ‑laskenta rajautui GHG‑protokollan kategoriaan 6 (liikematkustus), minkä vuoksi raportoidut päästöt antavat toistaiseksi osittaisen kuvan Porvoon Energian arvoketjun ilmastovaikutuksista. Merkittävä rajaus nykyisessä Scope 3 -laskennassa ovat polttoaineiden hankintaan ja kuljetuksiin liittyvien päästöjen puuttuminen. Scope 3 ‑laskentaa kehitetään ja laajennetaan tulevina raportointikausina vaiheittain kattamaan myös muut olennaiset päästökategoriat, jotta arvoketjun ilmastovaikutuksista saadaan kattavampi ja vertailukelpoisempi kokonaiskuva.
Päästölaskennan rajaukset ja energian hankinta omaan käyttöön
Porvoon Energia raportoi itse tuottamansa energian päästöt suorina päästöinä (Scope 1) GHG-protokollan mukaisesti. Tämä koskee kaikkea energiantuotantoa riippumatta siitä, käytetäänkö energia yhtiön omassa toiminnassa vai toimitetaanko se asiakkaille. Yhtiön omaan toimintaan käytettävä sähkö ja lämpö hankitaan markkinaehtoisesti tuotteina, ja ne raportoidaan ostettuna energiana Scope 2 -päästöissä. Itse tuotettua tai tuotanto-osuuksista saatavaa energiaa ei kohdisteta yhtiön omaan käyttöön, jotta vältetään päästöjen tuplalaskenta. Merkittävä rajaus nykyisessä Scope 3 -laskennassa ovat polttoaineiden hankintaan ja kuljetuksiin liittyvien päästöjen puuttuminen.
Ympäristötunnusluvut (B3)
| Datapisteet (B3) | 2025 | Lisätiedot / erittely |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO₂e) | 1 106,6 tCO₂e | GHG‑protokollan mukainen laskenta. Sisältää Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöt sekä vapaaehtoisesti raportoidut arvoketjun päästöt (Scope 3, kategoria 6: liikematkustus). Vertailuvuosi 2024: 2 189,9 tCO₂e. |
| Scope 1 – suorat päästöt (tCO₂e) | 1 094,7 tCO₂e | Kaupallinen energiantuotanto 631 tCO₂e; osakkuusvoimalat 368 tCO₂e; ajoneuvot ja työkoneet 95,7 tCO₂e .
Scope 1 ‑päästöjen yksityiskohtainen erittely ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin laskennan rajauksissa ja tuotantorakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. |
| Scope 2 – ostetun energian epäsuorat päästöt (tCO₂e) | 0,7 tCO₂e | Ostosähkö 0 tCO₂e (100 % CO₂‑päästöttömästi tuotettua); ostettu kaukolämpö 0,7 tCO₂e (päästökerroin 2,5 gCO₂e/kWh). |
| Scope 3 – arvoketjun päästöt (kategoria 6: liikematkustus) | 11,2 tCO₂e | Lennot 5,9 tCO₂e. Henkilöautojen kilometrikorvaukset 5,4 tCO₂e.
Vertailuvuosi 2024: 32,1 tCO₂e. Päästöjen vaihteluun vaikuttavat yksittäisten vuosien matkustustarpeet. Scope 3 ‑laskenta ei vielä kata mm. haketoimituksia ja polttoaineiden logistiikkaa. |
| Sähköntuotanto (MWh) | 397 526 MWh | Yhtiön oma sähköntuotanto sekä yhteistuotanto‑osuudet. |
| Kaukolämmön tuotanto (MWh) | 285 574 MWh | Lähes kokonaan uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto. |
| CO₂-vapaan sähköntuotannon osuus (%) | 99,9 % | EECS-sertifioitu ja EKOenergian kriteerit täyttävä tuotanto. |
| CO₂-vapaan lämmöntuotannon osuus (%) | 99,7 % | Kevyen varalämpöajon vähäinen osuus huomioitu. |
| Scope 1+2 sähköntuotannon ominaispäästöt | 1,0 gCO₂e/kWh | Vertailuvuosi 2024: 1,0 gCO₂e/kWh. |
| Scope 1+2 lämmöntuotannon ominaispäästöt | 2,4 gCO₂e/kWh | Vertailuvuosi 2024: 6,2 gCO₂e/kWh. |
| GHG-intensiteetti/työntekijä | 14,2 tCO₂e/hlö | Laskettu kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä ja raportointikauden henkilöstömäärästä (2025: 78 hlö). Vertailuvuosi 2024: 28,8 tCO₂e/hlö. |
| GHG-intensiteetti/liikevaihto | 12,6 tCO₂e/M€ | Laskettu kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä ja raportointikauden liikevaihdosta (2025: 88 M€). Intensiteettiä käytetään kehityksen seurantaan, ei päävertailumittarina. |
| Ostettu sähkö (MWh) | 191,49 MWh | 100 % uusiutuvaa sähköä, päästökerroin 0 gCO₂/kWh → ei Scope 2 -päästöjä |
| Ostettu kaukolämpö (MWh) | 283,42 MWh | Päästökerroin 2,5 gCO₂e/kWh → Scope 2 -päästöt 0,7 tCO₂e . |
| Oma energiankulutus yhteensä | 474,91 MWh | Yhtiön oman toiminnan energiankulutus (toimistotilat: sähkö ja lämpö). Energiantuotanto asiakkaille raportoidaan erikseen. |
| Käytetyt polttoaineet (Scope 1) | 726,7 tCO₂e | Kaupallinen energiantuotanto: maakaasu 516,0 tCO₂e, kevyt polttoöljy 115,0 tCO₂e.
Työkoneet: kevyt polttoöljy 75,2 tCO₂e. Ajoneuvot: diesel 17,3 tCO₂e, bensiini 3,2 tCO₂e. |
| Kaukolämpöverkon häviöt | 40 876 MWh | Osa tuotetun ja toimitetun energian tasetta. Häviöt eivät ole erillinen päästölähde, vaan sisältyvät energiantuotannon kokonaispäästöihin.
Verkostohäviöitä seurataan osana energiatehokkuustyötä ja ne huomioidaan pitkän aikavälin verkon kehittämisessä. |
Vertailuvuodet ja laskennan kehitys
Tässä vastuullisuusraportissa Porvoon Energian ympäristötunnusluvut raportoidaan vuodelta 2025. Hiilijalanjälkilaskenta kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), ostetun energian epäsuorat päästöt (Scope 2) sekä rajatun osan arvoketjun epäsuorista päästöistä (Scope 3, kategoria 6: liikematkustus). Tässä raportissa esitetyt arvoketjun päästöt eivät vielä muodosta kattavaa kuvaa koko toimintamme ilmastovaikutuksista. Vuodesta 2026 alkaen laajennamme laskentaa polttoainetoimituksiin ja muihin olennaisiin arvoketjun päästölähteisiin. Porvoon Energialla on käytettävissään hiilijalanjälkilaskentoja myös aiemmilta vuosilta (2019, 2022, 2023 ja 2024). Laskennan rajaukset, kattavuus ja tuotantorakenne ovat kehittyneet vaiheittain, mikä vaikuttaa päästötietojen vertailtavuuteen eri vuosien välillä. Erityisesti Scope 1 -päästöihin sisältyvät erät sekä energiantuotannon rakenteelliset muutokset rajoittavat yksityiskohtaisten erittelyjen suoraa vertailua vuosien välillä. Tästä syystä aiempien vuosien tietoja ei esitetä tässä raportissa täysimääräisenä, keskenään vertailukelpoisena aikasarjana. Vuoden 2024 tietoja hyödynnetään valikoiduissa, metodologisesti vertailukelpoisissa datapisteissä kehityksen taustatietona. Vuoden 2025 tiedot muodostavat lähtökohdan tuleville VSME‑raporteille. Kehitämme hiilijalanjäljen laskentaa ja raportointia jatkuvasti, ja tavoitteena on tuottaa vuosittain mahdollisimman johdonmukaista, läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa ilmastovaikutuksistamme.
Energiankulutus (B3)
Porvoon Energian energiankulutus kuvaa yhtiön oman toiminnan, kuten toimistotilojen, energiankäyttöä. Vuonna 2025 oma energiankulutus oli yhteensä 474,91 MWh ja koostui ostetusta sähköstä ja ostetusta kaukolämmöstä.
- Ostettu sähkö: 191,49 MWh (100 % CO₂-päästöttömästi tuotettua)
- Ostettu kaukolämpö: 283,42 MWh
Energiatehokkuus 2026–2035 – uudet sitoumukset ja toimenpiteet
Vuonna 2025 Porvoon Energia liittyi ensimmäisten energiayhtiöiden joukossa elinkeinoelämän uuteen energiatehokkuussopimuskauteen 2026–2035. Sopimus on osa valtakunnallista energiansäästöjärjestelmää, jonka ovat allekirjoittaneet Energiateollisuus ry, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja keskeiset toimialaliitot. Sopimus on tärkeä väline sekä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että energiajärjestelmän tehokkuuden parantamisessa. Sopimuksessa Porvoon Energia sitoutuu jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen seuraavilla alueilla: sähkön erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämmön tuotanto, lämpöverkoston jakelu, kaukolämmön käyttö asiakkailla. Tavoitteena on löytää ja toteuttaa energiansäästötoimia, jotka pienentävät polttoaineenkulutusta, vähentävät päästöjä ja parantavat tuotantolaitosten ja verkkojen kokonaishyötysuhdetta. Myös tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko liittyi sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen. Keskeisiä tavoitteita ovat: verkostohäviöiden pienentäminen, ennakoiva ja kohdennettu investointisuunnittelu, tehokkaampi energiankulutuksen seuranta, järjestelmien optimointi ja automaation kehittäminen.
Case: Uusi Online‑palvelu tukee asiakkaiden fiksua energiankäyttöä
Energiatehokkuuden parantaminen on yhteinen tehtävä, jossa myös asiakkaiden tekemät kulutusvalinnat ovat keskeisessä roolissa. Syksyllä 2025 Porvoon Energia otti käyttöön uuden Online‑palvelun, joka parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia seurata energiankulutustaan ja hallita sopimuksiaan turvallisesti. Palvelu tarjoaa aiempaa tarkempaa tietoa kulutuksesta – älykkäillä sähkömittareilla jopa 15 minuutin tarkkuudella – ja auttaa asiakkaita tunnistamaan kulutusvaihteluita sekä tekemään arjessa energiatehokkaampia valintoja.
Online‑palvelu kokoaa yhteen:
- Reaaliaikaisen energiaseurannan
- Tiedot jakelun tilasta
- Laskut ja sopimukset
- Mahdollisuuden tarkastella oman sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä
Uusi palvelu tukee Porvoon Energian tavoitetta tarjota selkeitä ja saavutettavia ratkaisuja, jotka vahvistavat asiakkaiden roolia aktiivisina toimijoina energiansäästössä ja vihreässä siirtymässä. Yhtiön kehitystyö liittyen energian kulutusoptimointiin tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Kerromme uusista sähkömittareista raportin Yhteiskuntavastuu-sivulla.
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (B5)
Luonnon monimuotoisuus on elämän ja hyvinvoinnin perusta, ja sen heikkeneminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ympäristöhaasteista. Luontokato ja ekosysteemien heikentyminen vaikuttavat suoraan myös ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, sillä terveet ekosysteemit sitovat hiiltä, säätelevät vesitaloutta ja tukevat kestävän yhteiskunnan rakentumista. Energia‑alalla on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa: samalla kun ala mahdollistaa ilmastoratkaisuja, sen toiminnalla on myös suoria ja välillisiä vaikutuksia luontoon maankäytön, infrastruktuurin, hankintojen ja osaomistusten kautta. Ilmasto- ja luontotyö kytkeytyvät Porvoon Energialla toisiinsa erityisesti tuotantorakenteen muutoksissa, hukkalämmön hyödyntämisessä ja sähkö- ja lämpöverkon kehittämisessä.
Porvoon Energian toiminnassa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät erityisesti energiantuotantoon, polttoaineisiin sekä sähkö- ja kaukolämpöverkkojen maankäyttöön. Porvoon Energia on kartoittanut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana keväällä 2025 toteutettua kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Yhtiö tunnistaa omaan biopolttoaineisiin perustuvaan lämmöntuotantoon liittyvät luontovaikutukset, ja on asettanut tavoitteen tuottaa kaukolämpö 40 % puupohjaisiin biopolttoaineisiin ja polttoon perustumattomilla tuotantomuodoilla vuoteen 2035 mennessä. Osaomistusten kautta luontojalanjälkeemme vaikuttaa myös tuuli-, vesi-, aurinko- ja ydinvoiman luontovaikutukset. Yhtiö tulee laskemaan keskeisimpien tuotantomuotojensa luontojalanjäljen keväällä 2026. Laskennan avulla voidaan vertailla eri tuotantomuotojen luontovaikutuksia ja kohdistaa toimenpiteitä vaikuttavimpiin kohtiin arvoketjussa. Sekä energiantuotannon että ‑jakelun pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää luontovaikutusten systemaattista arviointia ja jatkuvaa parantamista. Tämä korostuu erityisesti vihreän siirtymän edetessä ja investointien lisääntyessä, kun energiajärjestelmää kehitetään samanaikaisesti vähäpäästöisemmäksi ja toimitusvarmemmaksi.
Ei toimipaikkoja luontoherkillä alueilla
Porvoon Energia -konsernin kiinteät toimipisteet ja tuotantolaitokset sijaitsevat pääosin rakennetuilla teollisuus- ja taajama-alueilla, eivätkä ne ole luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen herkkiä tai suojeltuja alueita. Yhtiö ei omista, hallinnoi tai vuokraa toimipaikkoja Natura 2000 -alueilla tai muilla kansallisesti tai kansainvälisesti arvokkailla luontokohteilla. Tämä lähtökohta vähentää toiminnan suoria luontoriskejä ja tukee vaikutusten hallintaa osana normaalia ympäristöjohtamista. Tolkkisten biovoimalaitos toimii energiantuotantoon kaavoitetulla teollisuusalueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-alueita, suojeltuja elinympäristöjä tai tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. Laitoksen sijainti rannikon läheisyydessä huomioidaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Porvoon Energia osallistuu Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuun, jossa seurataan säännöllisesti vedenlaatua ja meriekosysteemin tilaa. Tarkkailutulosten perusteella voimalaitoksen vaikutus meren tilaan on ollut vähäinen, ja sen osuus koko tarkkailualueen pistekuormituksesta on jäänyt alle prosenttiin.
Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy:n toiminta sijoittuu pääosin teollisuus- ja taajama-alueille, mutta sähköverkon toiminta-alue kattaa myös saaristo- ja haja-asutusalueita, joihin sisältyy Natura-alueita. Tämä on energia-alalle tyypillistä, sillä laajat verkostot ulottuvat monenlaisiin elinympäristöihin ja voivat paikallisesti vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi raivauksen, rakentamisen ja kunnossapidon kautta. Näillä alueilla biodiversiteettivaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti, tarvittavat luontoselvitykset teetetään ja toimitaan tiiviissä viranomaisyhteistyössä. Sähköverkon rakentaminen ja kunnossapito suunnitellaan siten, ettei luontoarvoja vaaranneta. Luonnonläheisillä alueilla toimitaan yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa, ja työnaikaiset vaikutukset pyritään rajaamaan mahdollisimman vähäisiksi. Pidemmällä aikavälillä ympäristökuormitusta vähennetään muun muassa lisäämällä maakaapelointia, mikä pienentää raivaustarvetta ja vähentää myrskyjen aiheuttamia korjaustoimia. Lisäksi pylväsmuuntajiin liittyviä ympäristöriskejä on systemaattisesti vähennetty korvaamalla niitä puistomuuntamoilla, joissa on öljykaukalo mahdollisten vuotojen varalta.
Kaukolämpöverkko on keskeinen osa Porvoon Energian energiajärjestelmää, ja sillä on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Verkon rakentaminen, kunnossapito ja saneeraukset voivat aiheuttaa paikallisia ja väliaikaisia vaikutuksia maankäyttöön ja elinympäristöihin. Näitä vaikutuksia hallitaan ennakoivalla suunnittelulla, työnaikaisilla suojatoimilla sekä yhteistyöllä viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Verkkoa kehitetään pitkäjänteisesti siten, että lämpöhäviöitä vähennetään ja tuotantoa voidaan optimoida, mikä osaltaan pienentää myös energiantuotantoon kohdistuvia luontovaikutuksia.
Pienennämme luontojalanjälkeämme
Keväällä 2026 Porvoon Energia aloittaa luontojalanjälkilaskennan varmistaakseen, että luontotyö kohdistuu suoraan arvoketjun vaikuttavimpiin osiin ja tukee sekä riskienhallintaa että strategista tavoitettamme pienentää sekä päästö- että luontojalanjälkeämme. Laskennan tulosten pohjalta laadimme biodiversiteettitiekartan ja tarkennamme luontotyön tavoitteitamme. Nykyisen vastuullisuusohjelmamme mukaisesti tavoitteenamme on, että 100 % biopolttoainetoimittajistamme sitoutuu biodiversiteettikriteereihin ja -ohjelmaan viimeistään vuoteen 2028 mennessä. Ennen laskennan tulosten ja toimintasuunnitelman käyttöönottoa luontovaikutuksia hallitaan ympäristölupamenettelyjen, hankekohtaisten luontoselvitysten, viranomaisyhteistyön sekä sisäisten käytäntöjen kautta. Luontovaikutuksia arvioidaan ja seurataan avoimessa yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kehitystyön suunta on selkeä: tavoitteena on varmistaa, että energiantuotannon ja verkkoinfran kehittäminen tapahtuu tavalla, joka minimoi luontoon kohdistuvat haitalliset vaikutukset ja tukee alueen kestävää kehitystä nykyiset ja tulevat sukupolvet huomioiden.
Vesi (B6)
Porvoon Energian vedenkäyttö koostuu erillisistä vesivirroista: jäähdytyksessä käytettävästä merivedestä, prosesseissa syntyvistä jäte- ja lauhdevesistä sekä vähäisestä varsinaisesta vedenkulutuksesta. Vuonna 2025 vedenotto konsernin toimipisteissä oli yhteensä 554 654 m³, josta tuotannon läpivirtaavan meriveden osuus on noin 90 %. Yrityksen kokonaisvedenkulutus, joka koostuu pääosin savukaasujen puhdistuksessa syntyvästä lauhdevedestä, oli 28 829 m³. Yhtiön tuotantoprosesseista johtuvat jätevesipäästöt olivat 50 404 m³, ja ne käsiteltiin ympäristöluvan mukaisesti. Toimipisteitämme ei sijaitse korkean vesistressin alueella.
- Yrityksen kaikkien toimipisteiden yhteenlaskettu vedenoton kokonaismäärä: 554 654 m³ (josta jäähdytyskäyttöön otetun meriveden osuus on noin 90 %).
- Vedenoton yhteenlaskettu määrä yrityksen niiden toimipisteiden osalta, jotka sijaitsevat korkean vesistressin alueilla: 0 m³.
- Yrityksen tuotantoprosesseista johtuvat jätevesipäästöt: 50 404 m³.
- Yrityksen kokonaisvedenkulutus: 28 829 m³.
Porvoon Energian sähköverkkotoiminta ei ole vesi-intensiivistä. Sähköverkon käyttö, kunnossapito ja hallinnointi eivät edellytä prosessivettä, eikä toiminnasta johdeta jätevettä vesistöihin. Veden käyttö rajoittuu vähäiseen, tavanomaiseen käyttöön esimerkiksi työmailla ja toimitiloissa, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta paikallisiin vesivaroihin.
Sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon voi liittyä paikallisia vesistöriskejä erityisesti kaapelointi- ja pylvästöissä ranta-alueilla tai pohjavesialueilla. Olennaisia riskejä ovat työkoneiden polttoaine- tai öljyvuotoihin liittyvät riskit. Vesistövaikutuksia ehkäistään ennakoivalla suunnittelulla, työnaikaisilla suojatoimilla sekä urakoitsijoille asetetuilla ympäristövaatimuksilla. Työmailla edellytetään huolellista kemikaalien käsittelyä, koneiden kunnon valvontaa sekä ohjeiden noudattamista herkillä alueilla. Tavoitteena on varmistaa, ettei sähköverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheudu haittaa pinta- tai pohjavesille. Pylväsmuuntajiin liittyviä ympäristöriskejä on systemaattisesti vähennetty korvaamalla niitä puistomuuntamoilla, joissa on öljykaukalo mahdollisten vuotojen varalta.
Kiertotalous – Resurssien käyttö, sivuvirtojen hyödyntäminen ja jätehuolto (B7)
Porvoon Energian toimintaa ohjaavat resurssitehokkuus ja kiertotalouden periaatteet. Vuonna 2025 konsernin merkittävimmät materiaalivirrat syntyivät energiantuotannosta, kun taas sähköverkkotoiminnassa materiaalien käyttö painottui pitkäikäisiin investointeihin, kuten kaapeleihin, pylväisiin ja muuntajiin. Näiden materiaalien käyttö ajoittuu yksittäisiin investointihankkeisiin, ja niiden ympäristövaikutukset realisoituvat pitkällä aikavälillä. Molemmissa toiminnoissa materiaalitehokkuus, kierrätys ja sivuvirtojen hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja vähentää ympäristövaikutuksia ja tukea siirtymää kohti kestävämpää energiajärjestelmää.
Vuonna 2025 energiantuotannossa käytettiin puupohjaisia biopolttoaineita yhteensä 140 776 tonnia sekä kvartsihiekkaa leijupetikattiloissa 2 709 tonnia. Vara- ja sytytyskäytössä käytettiin kevyttä polttoöljyä 39 tonnia, ja huippukuormapolttoaineena maakaasua 242 003 m³. Lisäksi tuotannossa hyödynnettiin prosessikemikaaleja. Nämä materiaalivirrat ovat keskeisiä tuotantolaitosten toiminta- ja toimitusvarmuuden kannalta.
Energiantuotannon materiaalimäärät 2025 (B7.1)
| Materiaalin tunniste | Materiaali | Materiaalin paino (t) | Materiaalin tilavuus (m³) |
| Biopolttoaine | Puupohjaiset jakeet | 140776,12 | |
| Petihiekka | Kvartsihiekka | 2709,16 | |
| Huippukuormapolttoaine | Maakaasu | 242 003 | |
| Emäs/prosessikemikaali | Natriumhydroksidi 50 % | 1,5 | |
| Vedenkäsittelykemikaali (korroosionestoaine) | Amertrol AT 3500 | 0,84 | |
| Kattilavesikemikaali (fosfaatti/polymeeriseos) | Drewphos 2600E | 0,22 | |
| Sytytys- ja varapolttoaine (kaikki tuotannon sijainnit) | Kevyt polttoöljy | 39,169 |
Materiaalit raportoidaan käyttötarkoituksen ja hankintatavan mukaisessa yksikössä (t tai m³).
Kiertotalous on keskeinen osa Porvoon Energian toimintamallia. Tuotannon sekä kaukolämpö- ja sähköverkon sivuvirrat hyödynnetään ensisijaisesti uudelleen, ja loppukäsittelyä käytetään vain silloin, kun hyötykäyttö ei ole teknisesti mahdollista. Biovoimalaitoksessa sivuvirrat ohjataan hyötykäyttöön: lentotuhka hyödynnetään metsälannoitteena ja pohjahiekka maanrakennusmateriaalina. Lisäksi energiantuotannossa hyödynnetään lämpövirtoja, kuten savukaasujen ja kaukolämmön paluuveden lämpöä sekä paikallisen teollisuuden hukkalämpöä. Toimenpiteet parantavat energiantuotannon hyötysuhdetta ja vähentävät polttoaineiden tarvetta.
Vuonna 2025 Porvoon Energian energiantuotantoon liittyvä kiinteiden jätteiden kokonaismäärä oli 3 823 tonnia, josta valtaosa oli tavanomaista jätettä ja 0,8 tonnia vaarallista jätettä. Kiinteät jätteet ohjattiin ensisijaisesti kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Suurimmat jätemäärät muodostuivat pohjahiekasta (2 572,76 t) ja lentotuhkasta (1 147 t), jotka hyödynnettiin materiaalina. Lisäksi syntyi pienempiä määriä metalli-, puu- sekä sähkö- ja elektroniikkajätteitä, jotka toimitettiin hyväksytyille jatkokäsittelijöille. Sekalaisia yhdyskuntajätteitä kertyi 52,8 tonnia (528 m³), ja ne ohjautuivat alueellisen jätehuollon kautta energiahyödyntämiseen. Vaaralliset jätteet koostuivat pääosin loisteputkista, maalijätteistä ja käytöstä poistettujen laitteiden vaarallisista osista, ja ne toimitettiin asianmukaiseen käsittelyyn. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvä lauhdevesi on vesipohjainen prosessivirta, joka raportoidaan Vesi‑osiossa (B6) eikä sisälly kiinteisiin jätteisiin.
Kokonaisuutena Porvoon Energian jätehuolto perustuu kiertotalouden periaatteisiin: vuoden 2025 numeerinen raportointi kattaa energiantuotannon näkökulman, ja datankeruuta kehitetään vaiheittain kattamaan myös sähköverkkotoiminnan materiaali- ja jätevirrat tulevilla raportointikausilla.
Energiantuotannon jätteet 2025 (B7.2)
| Jätetyyppi | Kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön ohjattu jätemäärä (tilavuus) (m³) | Kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön ohjattu jäte (massa) (t) | Loppusijoitukseen ohjattu jäte (tilavuus) (m³) |
| 17 RAKENTAMISESSA JA PURKAMISESSA (TIENRAKENNUS MUKAAN LUETTUNA) SYNTYVÄT JÄTTEET | 8,42 | ||
| 100101 Tavanomainen jäte – Pohjahiekka | 2572,76 | ||
| 170405 Tavanomainen jäte – Rauta ja teräs | 39,87 | ||
| 1602 Tavanomainen jäte – Käytöstä poistetut laitteistot ja niiden osat | 0,3 | ||
| 200107 Tavanomainen jäte – Puu | 1,36 | ||
| 200121 Vaarallinen jäte – Loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet | 0,109 | ||
| 160501 Tavanomainen jäte – Suurpainepulloissa olevat teollisuuskaasut, nestekaasu ja teollisuuskäytössä olevat aerosolit (halonit mukaan luettuina) | 0,024 | ||
| 13 ÖLJYJÄTTEET | 0,247 | ||
| 160215 Vaarallinen jäte – Käytöstä poistetuista laitteista poistetut vaaralliset osat | 0,05 | ||
| 080111 Vaarallinen jäte – Maali- tai lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita vaarallisia aineita | 0,399 | ||
| 200301 Tavanomainen jäte – Sekalaiset yhdyskuntajätteet | 52,8 | ||
| 100103 Tavanomainen jäte – Turpeen ja (käsittelemättömän) puun poltossa syntyvä lentotuhka | 1147 |
Tiedot emoyhtiön energiantuotantoon liittyvistä jätteistä vuonna 2025. Ulosvirtaukset raportoidaan käyttötarkoituksen ja hankintatavan mukaisessa yksikössä (t tai m³).
Raportoitujen tietojen perusteella Porvoon Energian energiantuotannossa syntyneitä kiinteitä jätteitä ei vuonna 2025 ohjattu kaatopaikkasijoitukseen.
Sähköverkkotoiminnan resurssien käyttö, kiertotalous ja jätteet
Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko vastaa sähköverkkotoiminnasta, jossa materiaalien käyttö liittyy pääasiassa sähköverkon rakentamiseen, uusimiseen ja kunnossapitoon. Keskeisiä käytettäviä materiaaleja ovat kaapelit (alumiini, kupari ja muovit), pylväät (puu, metalli ja betoni), muuntajat (metallit, öljy, betoni sekä kojeistojen F‑kaasut) ja muut sähköverkon laitteet. Toiminnan luonteesta johtuen materiaalit ovat pitkäikäisiä, ja niiden käyttö painottuu yksittäisiin investointi‑ ja laajennushankkeisiin.
Sähköverkkotoimintaa ohjaavat kiertotalouden periaatteet. Käytöstä poistettavat kaapelit, metallikomponentit ja muut laitteet kerätään järjestelmällisesti talteen ja ohjataan kierrätykseen tai asianmukaiseen käsittelyyn voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Käytettyjen komponenttien uudelleenkäyttömahdollisuuksia arvioidaan tapauskohtaisesti osana hankekohtaista suunnittelua.
Sähköverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa syntyvät jätteet koostuvat pääosin metalliromusta, kaapeleista, betoni‑ ja maa‑aineksista sekä vähäisessä määrin vaarallisista jätteistä, kuten öljyistä, F‑kaasuista ja kyllästetystä puumateriaalista. Jätteiden käsittely toteutetaan yhteistyössä hyväksyttyjen jätehuolto‑ ja kierrätyskumppaneiden kanssa, ja vaarallisten jätteiden osalta noudatetaan erityistä huolellisuutta ja niille tarkoitettuja käsittelyohjeita.
Merkittävä osa sähköverkkotoiminnan ympäristövaikutuksista syntyy urakoitsijatyön kautta. Porvoon Energia edellyttää urakoitsijoiltaan jätehuollon, materiaalien käsittelyn ja ympäristönsuojelun ohjeiden noudattamista, mitä ohjataan sopimuksin ja toimintamallein. Vuoden 2025 lopulla yhtiö päätti kokonaan kieltäytyä luovuttamasta vanhoja kyllästettyjä sähköpylväitä kolmansille osapuolille niihin liittyvien mahdollisten ympäristö‑ ja terveyshaittojen vuoksi.
Päästöt ja ympäristöriskien ennaltaehkäisyn kehittäminen (B4)
Pilaantumisen ehkäiseminen ja ympäristöhaittojen minimointi ovat keskeinen osa vastuullista energiantuotantoa ja -jakelua. Energia-alalla pilaantumiseen liittyvät vaikutukset syntyvät tyypillisesti polttoon perustuvan energiantuotannon ilmakehään vapautuneista päästöistä sekä polttoaineiden, kemikaalien ja öljyjen käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksista. Näiden vaikutusten hallinta on tärkeää sekä paikallisen ympäristön tilan että ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Porvoon Energia on panostanut ilmansaasteiden hallintaan jo pitkään. Biovoimalaitoksissa käytössä olevat savukaasupesurit ja sähkösuodattimet ovat keskeisiä teknisiä ratkaisuja, joilla savukaasuista poistetaan tehokkaasti hiukkasia ja muita epäpuhtauksia ennen niiden johtamista ilmaan. Näiden järjestelmien avulla päästöt pysyvät ympäristölupien mukaisissa rajoissa, ja laitosten vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun on hallittu. Ilmapäästöjä seurataan säännöllisesti, ja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.
Yhtiö tunnistaa myös maaperään ja vesiin kohdistuvat ympäristöriskit, kuten mahdolliset öljy- ja kemikaalivuodot. Näitä ehkäistään teknisillä ratkaisuilla, ennakoivalla kunnossapidolla sekä selkeillä toimintamalleilla poikkeustilanteiden varalle. Esimerkiksi sähköverkkotoiminnassa pylväsmuuntajiin liittyviä ympäristöriskejä on vähennetty korvaamalla niitä puistomuuntamoilla, joissa on öljykaukalo mahdollisten vuotojen hallitsemiseksi. Vuonna 2026 yhtiö jatkaa panostuksia prosessien kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään ympäristöriskien hallintaan.
Porvoon Energian ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuvat päästöt raportoidaan ympäristöluvan mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI), Uudenmaan elinvoimakeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästötiedot ovat julkisia viranomaisasiakirjoja ja saatavilla AVI:n sähköisessä lupa-arkistossa.
Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään vuonna 2025 (B4)
| Päästötyyppi | Ilmakehään vapautunut päästömäärä (t) | Veteen päätynyt päästömäärä (t) | Maaperään päätynyt päästömäärä (t) |
| Kokonaisfosfori | 0 | 0,011 | 0 |
| Kokonaistyppi | 0 | 1,053 | 0 |
| BOD | 0 | 0,024 | 0 |
| Kiintoaine | 0 | 0,058 | 0 |
| Typen oksidit (NOx/NO2) | 99,6 | 0 | 0 |
| Hiukkaset (PM10) | 0,4 | 0 | 0 |
| Rikin oksidit (SOx/SO2) | 5 | 0 | 0 |
Maaperään kohdistuvia päästöjä ei raportoitu vuonna 2025. Tämä perustuu ympäristöluvan mukaiseen seurantaan eikä poikkeavia päästötilanteita havaittu raportointikaudella.
Kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan erikseen raportin ilmasto‑osiossa (B3) sekä päästökaupparaportoinnin yhteydessä, eikä niitä sisällytetä tähän pilaantumista koskevaan B4-taulukkoon.


