Sähköpula on monen sattuman summa

Mitä jos sähkö loppuu? Kysymys herää joka talvi paukkupakkasilla, jolloin energiaa kuluu ennätysmääriä. Koko maan kattavan sähköpulan syntymiseksi tarvitaan kuitenkin paitsi kovat ja pitkään kestävät miinuskelit myös hieman epäonnea.

– Vielä ei olla jouduttu sellaiseen tilanteeseen Suomessa että kylmän sään takia olisi jouduttu säännöstelemään sähkönkäyttöä. Sähköpula iski viimeksi 1970-luvulla, mutta sen aiheutti teknisten lakko, joka sulki voimalaitoksia. Sääolosuhteet eivät vaikuttaneet asiaan, Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen muistelee.

Katkot suunnitellaan hajautetusti siten, että ne kestävät vain pari tuntia kerrallaan.

Sähköpulasta puhutaan silloin kun kotimainen sähköntuotanto ja sen tuonti ulkomailta eivät riitä kattamaan kulutusta. Silloin sähköjä joudutaan ihan konkreettisesti kytkemään irti. Missä ja miten irtikytkentä tapahtuu on jakeluverkonhaltijoiden päätettävissä.

– Ensin Fingrid arvioi koko maan prosentuaalisen kulutuksen vähennystarpeen ja velvoittaa jakeluverkonhaltijoita toteuttamaan rajoitukset. Sen jälkeen verkkoyhtiöt toteuttavat sähkökatkot omilla verkkoalueillaan. Yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin kuten sairaaloihin ei toki ole tarkoitus kajota, Kaukonen täsmentää.

Katkot suunnitellaan hajautetusti siten, että ne kestävät vain pari tuntia kerrallaan. Katkoja kierrätetään kuluttajalta toiselle, jolloin kukaan ei joudu kärsimään suhteettoman pitkästä sähköttömyydestä.

Häiriöreservi ja ulkomaat avuksi

Sähkön säännöstelyä pyritään toki viimeiseen asti välttämään. Kiristyneessä tehotilanteessa ostetaan lisää sähköä ulkomailta. Jos naapurimaista ei ole sähköä saatavilla, käynnistetään ne voimalaitokset, joita pidetään varalla häiriötilanteita varten. Jos kummatkaan apukeinot eivät riitä ja sähkönkulutus edelleen on suurempaa kuin tuotanto, käsillä on vakava tehopulatilanne, eli kansanomaisemmin sähköpula.

Esimerkiksi tasan vuosi sitten tammikuussa oli niin kylmä, että Suomessa mitattiin kaikkien aikojen korkein sähkönkulutus, 15 100 megawattia tunnissa. Lähes kaikki sähkön tuotantokapasiteetti oli käytössä, ja loput tarvittavat megawatit tuotiin Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Jos kotimaisiin voimaloihin olisi tullut häiriöitä tai jos siirtoyhteyksiin jostain syystä olisi tullut vikaa, sähkön käyttöä olisi saatettu joutua rajoittamaan.

Tämänkin vuoden alkupäivinä pakkaslukemat kävivät suhteellisen korkealla.

– Tällä kertaa meidät pelasti loppiainen. Jos se olisi olut työpäivä ja Suomi olisi käynyt täydellä teholla, oltaisiin oltu aika lähellä 15 000 megawatin kriittistä huippukulutusta. Pelivaraa oli kuitenkin vielä hiukan, Kaukonen sanoo.

Mikä sitten on se ratkaiseva lämpötila sähköpulan syntymiseksi?

– Kyllä mittareiden pitäisi hätyytellä 30 pakkasastetta ihan koko maassa etelärannikkoa myöden. Kylmän pitäisi myös kestää monta päivää, Kaukonen summaa.