Benny Broman hoitaa tittelillä sähkökauppapäällikkö Porvoon Energian sähkön hankintaa ja riskienhallintaa, eli hän vastaa siitä, että yhtiö pystyy toimittamaan asiakkaille sähköä sähkösopimuksessa luvattuun hintaan.
Porvoon Energialla on omaa sähköntuotantoa ja osakkuustuotantoa, joilla yhteensä katetaan puolet sähkön toimitustarpeesta. Loput yhtiö hankkii tukkusähkömarkkinoilta. Benny Bromanille tämä tarkoittaa myynti- ja tuotantohintojen sekä -määrien jatkuvaa tarkkaa silmällä pitämistä ja markkinoiden hintakehityksen aktiivisesti seuraamista.
“Sähkökauppaan liittyy suuria riskejä. Tämä johtuu sähkön hinnan suurista heilahteluista, mikä puolestaan riippuu kysynnän suhteesta tarjontaan. Tämän olemme todella saaneet huomata viime aikoina”, Broman toteaa.
“Pidemmällä aikavälillä hinnan heilahtelut riippuvat Pohjolan vesitasapainosta, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista sekä kulutukseen vaikuttavasta taloudellisesta tilanteesta. Lyhyellä aikavälillä (spot-hinta) kysymys on hetkellisen tarjonnan ja kysynnän suhteesta.”
Bromanin mukaan yhä lisääntyvät tuuli- ja aurinkovoima aiheuttavat suuria hintaheilahteluja markkinapörssissä päivästä toiseen.
“Nord Poolin sähköpörssiin jätettyjen osto- ja myyntitarjousten perusteella lasketaan seuraavan vuorokauden tuntihinnat, jotka ilmoitetaan kello 13 Suomen aikaa. Nämä hinnat Porvoon Energian pörssisähköasiakkaat maksavat yhtiön myyntimarginaalilla lisättyinä.”
Broman muistuttaa, että on myös isoja hintaeroja eri alueiden välillä. Suomella on muista Pohjoismaista poiketen vain yksi hinta-alue. Ruotsilla niitä on neljä, Norjalla viisi ja Tanskalla kaksi.
“Jos siirtokapasiteettia eli kaapeleita olisi riittävästi, olisi hinta sama kaikilla Nord Pool -markkinaan kuuluvilla alueilla. Mutta, kun näin ei ole, joudutaan sähköä ehkä jollain maan osa-alueella välillä tuottamaan kalliilla tavalla. Toisaalta tämä niin sanottu aluehinta saattaa pudota jopa negatiiviseksi, jos edullista tuotantoa sattuu kyseisellä alueella olemaan yli kysynnän. Isot riskit nostavat hinnat korkealle, kuten viime talvi osoitti”, Broman muistuttaa.
“Vuoden 2023 talousarviota tehdessämme olivat sekä johdannaishinnat (markkinahinta) että hintaennusteet, joita analyysitahot tekevät, ennätyksellisen korkeita. Johdannaishinnat muodostuvat osto- ja myyntitarjouksista ja antavat niin sanotun markkinahinnan. Kun johdannaishinta nousee korkealle niin nousevatmyös asiakashinnat. Sähkönmyyjä ei voi ottaa riskiä ja myydä ilman hintasuojausta.”
Määräaikaisten kiinteähintaisten sähkösopimusasiakkaidensa osalta Porvoon Energia suojautuu markkinasähkön hinnanheilahteluja vastaan, eli varautuu siihen, että hinnat voivat nousta sopimusaikana tuntuvastikin. Suojauksen Broman hoitaa osana riskien hallintatehtäväänsä, hankkimalla yhtiön nimissä futuureita, tai johdannaissopimuksia. Niillä yhtiö varmistaa saavansa tiettynä aikana tulevaisuudessa sähköä markkinoilta sopimushetkellä sovittuun hintaan.
“Vaikka onnistuu hintasuojauksissa niin myyjälle jää riskejä kuten tuotanto-, volyymi-, tase- ja profiiliriskejä. Viime talvena onnistuimme hyvin tuotannossa ja hintasuojauksissa, eikä pitkää kylmää sääjaksoa tullut. Porvoon Energia selvisi useimpia kilpailijoitaan maltillisemmilla asiakashintakorotuksilla. Iso kiitos tästä kuuluu myös kaikille mahtaville yhteistyökumppaneille”, Broman lopettaa.
Nord Pool, tai oikeammin Nord Pool Spot AS on tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä osakeyhtiömuotoinen sähköpörssi.
Yhteensä 360 yritystä 20 maasta, niiden joukossa Pohjoismaat ja Baltian maat, käyvät kauppaa Norjan Oslossa pääkonttoria pitävässä Nord Poolissa, Euroopan suurimmassa sähköpörssissä. NordPoolin omistavat Euronext (66%) ja TSOHolding (34%). Euronext on Hollantiin rekisteröity pörssiyhtiö. TSO Holdingin omistajia ovat muunmuassa Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät, Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ja Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet.
Viime vuoden loppupuolelle asti myös Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj kuului omistajiin. Lokakuun viimeisenä päivänä yhtiö myi osakkeensa TSO Holdingissa Liettuan Vilnan pörssiin rekisteröidylle Liettuan kantaverkkoyhtiö Litgridille.
“Sähköpörssitoiminta on Euroopassa kilpailun alaista liiketoimintaa. Fingridin strategiaan ei luonnollisena monopolina kuulu kilpaillun liiketoiminnan omistaminen. Tämä transaktio viimeistelee vuonna 2019 aloitetun prosessin irtautua kokonaan sähköpörssin omistuksesta”, totesi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön päätöksestä luopua omistuksestaan Nord Poolissa.
Vuonna 2022 Nord Pool -sähköpörssissä kaupattiin yhteensä 1 077,35 TWh sähköä, 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hinta Pohjoismaissa oli 135,86 euroa/MWh.
_ _ _
Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuvat: Shutterstock, Ella Kaasinen, NordPool / Ilja Hendel
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 1/2023.