Vaan toisin kävi!

Aina elämä ei muotoudu sellaiseksi, kuin millaiseksi sen on ehkä ajatellut. Joskus siitä tulee päinvastoin juuri sellainen, jollaiseksi sen ei ainakaan pitänyt tulla. Näin kävi Antti Vilkunalle, Suomen Voiman, SV Vesivoiman, Puhurin ja eräiden muiden energia-alan yhtiöiden toimitusjohtajalle.

“Kolme asiaa päätin nuoruudessa, että en lähde ulkomaille hortoilemaan vaan pysyn kotimaassa, että energiatekniikkaan en ainakaan sotkeudu ja että ruotsin kieltä en koskaan tule tarvitsemaan missään.”

Vaan kuinkas kävikään: “Viisi vuotta myöhemmin löysin itseni Kolumbiasta ruotsinkielisen työkaverin kanssa rakentamassa kaasuvoimalaitosta. Eli ei mennyt ihan niin kuin olin ajatellut.”

Siitä lähtien Antti Vilkunan ura jatkui nimenoman energia-alalla erilaisten voimalaitosrakennusprojektien parissa – ulkomailla. Kunnes hän vähitellen siirtyi kotimaahan ja sähköyhtiön palvelukseen. Ja oli siinä välillä muitakin työnantajia.

“Sitten Jeppiksessä (Pietarsaaressa) tarvittiin henkilöä, joka puhuu ‘helvetin’ hyvää suomen kieltä, kun energiakonserni Katternö oli ostamassa osakasta pois Ylivieskasta, eikä sinne voinut mennä huonolla suomen kielellä.”

Suomen Voiman toimitusjohtajaksi Antti Vilkuna siirtyi vuonna 2017 juuri Katternöstä, jossa hän silloin vastasi yhtiöryhmän strategisesta liiketoiminnan kehittämisestä.

“Katsoin että oli aika suunnata kohti uusia haasteita.”

Olihan hänellä niitä urallaan ollut ennenkin. Ja myös mieleenpainuvia hetkiä.

“Elämäni yksi mielenkiintoisimpia oli, kun kävelin salkku kädessä Pyhäjoen kunnanhallituksen kokoukseen ja kysyin, saisiko teille rakentaa ydinvoimalaitoksen. Sellaista hetkeä ei kovin monelle ole sattunut. Vastaus oli, että totta kai.”

Kysymys oli Fennovoiman ydinvoimalahankkeen alkuvaiheista. Antti Vilkuna on yksi Fennovoiman kolmesta perustamisasiakirjan allekirjoittajista. Hankkeessa kävi kuten kävi ja kysymykseen, mitä hän arvelee Fennovoimassa tapahtuvan jatkossa vastaus kuuluu:

“Yhtiö varmasti keskittyy riitelemään venäläisten kanssa monta, monta vuotta.”

Hanhikivi, jonne Fennovoiman ydinvoimala oli tarkoitus rakentaa, on Vilkunan mukaan yksi Pohjois-Suomen parhaita teollisuussaitteja, josta puuttuu vain rautatie.

“Sinne on rakennettu infraa, jotain teollista sinne vielä tulee, onko se sitten ydinvoimala tai useampi pienydinvoimala jää nähtäväksi.”

Antti Vilkuna on vakuuttunut siitä, että Suomeen vielä pienydinvoimaloita tullaan rakentamaan.

“Ydinvoiman ongelmana on sen pitkä luvitusläpimenoaika, se on järjettömän raskas, kun taas tuulivoimaloiden kohdalla sen kun lähdet rakentamaan, jos sinulla on rahaa lompakossa. Arvaten pienydinvoimaloiden luvitusmenetelmä tulisi olemaan kevyempää.”

Suomen Voiman toimitusjohtaja Vilkuna kuuluu myös tuulivoiman uranuurtajiin.

Antti Vilkuna kuuluu myös tuulivoiman uranuurtajiin. Hän oli mukana suunnittelemassa Suomen ensimmäisen tuulivoimalapuiston neljän voimalan torneja Korsnäsin kunnan Molpeen 1990-luvun alussa. Nyttemmin nämä neljä 200 kilowatin voimalaa on jo purettu, tultuaan tiensä päähän sekä teknisesti että taloudellisesti.

Kun on kahdeksan eri yhtiön toimitusjohtaja, seitsemän yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja seitsemän yhtiön hallituksen jäsen luulisi, ettei aikaa juuri muulle jää, varsinkin, kun on uransa aikana on ehtinyt olla myös sekä Energiateollisuuden että Paikallisvoiman puheenjohtaja. Antti Vilkuna kertoo kuitenkin ehtivänsä harrastaa vanhaa tekniikkaa, tekniikan historiaa, sotahistoriaa yleensä, höyryvetureita, metsästystä aika paljon ja vesillä liikkumista.

Ja vielä, kyllä, hän on sukua akateemikko Kustaa Vilkunalle, veljen Joose Vilkunan pojanpoika.