Yhtiön toimintaympäristö ja sen muutokset
Edellisvuoteen verrattuna voidaan todeta, että vuosi oli astepäivälukuna mitattuna 20 % kylmempi ja se näkyi kulutusluvuissa seuraavasti: sähkönkulutus kasvoi toimintavuoden aikana 7 %, lämmönkulutus nousi Porvoossa 11 % ja Loviisassa 9 %.
Tuotantoportfolio kasvoi 1.7.2016 9 MW:lla ydinvoimaosuuksilla Olkiluoto 1:ssa ja 2:ssa. Syksyn 2016 aikana otettiin käyttöön uusi hakekattila Urakoitsijantiellä Loviisassa. Edellä mainitun investoinnin myötä Porvoon Energian kaukolämpötuotannon uusiutuvan energian osuus kasvoi Loviisassa yli 90 %:iin. SV Vesivoima Oy fuusioitui norjalaisen tytäryhtiönsä NK Energy Real 1 AS:in Bekk og Ström AS:in kanssa BoS Vattenkraft AS:iin, jossa SV Vesivoiman omistusosuudeksi tuli 40 %. Tämä antaa Porvoon Energialle 4 %:in osuuden BoS Vattenkraft AS:ssa vastaten 4 GWh.
Porvoon Energia Oy ja Keravan Energia Oy perustivat 12.12.2016 yhteisen urakointiyhtiön nimeltä Uudenmaan Verkonrakennus Oy. Urakointiyhtiö aloittaa toimintansa 1.4.2017, jolloin Porvoon Sähköverkko Oy:n verkonrakennus- ja kunnossapitotoiminta sekä 24 henkilöä siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liiketoimintakaupassa perustetulle yhtiölle.
Sähkön markkinahinta nousi toimintavuoden aikana 2,75 €/MWh eli 9,3 %:lla. Sähkön markkinahinta näyttää vakiintuneen tälle tasolle, mutta on nousussa talouskasvun myötä. Rakennustoiminta on edelleen taantumassa ja tämä näkyy uusien liittymien määrässä.
Omistus ja hallinto
Porvoon Energia Oy:n toiminta muodostuu kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminnasta, energiantuotannosta, sähkönmyyntitoiminnasta ja konsernipalveluista. Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta.
Porvoon kaupunki omistaa Porvoon Energia Oy:n sataprosenttisesti. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.6.2016.
Tilintarkastajiksi valittiin KHT Jukka Lampila, varalle KHT Mikko Riihenmäki ja toiseksi tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy päävastuullisena tilintarkastaja JHTT, KHT Outi Koskinen.
Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Johan Söderbergin ja varapuheenjohtajaksi Matti Valastin. Toimitusjohtaja Patrick Wackström toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä.
Tavoitteiden ja talouden toteutuminen
Uudisrakennustoiminta alueellamme on edelleen heikkoa, mikä näkyi siinä, että vuoden aikana tehtiin 124 uutta sähköliittymää edellisvuoden 130 verrattuna.
Kaukolämmön kysyntä on edelleen suuri sekä uusilla että vanhoilla alueilla. Syy tähän on kaukolämmön vaivattomuus ja edullinen hinta verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Kaukolämpöverkkoa rakennetaan täysin ulkopuolisia alihankkijoita käyttäen. Porvoon alueella rakennettiin yhteensä 1,8 km uutta kaukolämpöverkkoa sekä uusittiin/saneerattiin 1,2 km. Uusia lämpösopimuksia tehtiin 39 kpl. Loviisassa rakennettiin kaukolämpöverkkoa yhteensä 0,5 km, ja uusia lämpösopimuksia tehtiin 3 kpl.
Tuotantolaitokset ovat toimineet suunnitelmien mukaisesti. Vesivoiman osuus tuotantoportfoliossa on yhä kasvussa SV Vesivoima Oy:n kautta.
Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy:n toiminnan tulos on suunnitelmien mukainen. Porvoon Sähköverkon panostus sähkön toimitusvarmuuteen on vastannut suunnitelmia.
Päästöoikeuksien markkinahinta oli vuonna 2016: 5,34 €/t CO2, joten päästöoikeustulot toteutuivat budjetoitua 8,3 €/t CO2 matalammalla tasolla.
Kaupungin omistajapolitiikan mukaisen kohtuullisen kokonaistuloutuksen ja ympäristöystävällisyyden lisäksi yhtiön toiminnan tavoitteena on asiakkaita tyydyttävä ja alueen kehitystä tukeva hintapolitiikka.
Kaikki tariffimme ovat korotuksista huolimatta muita energiayhtiöitä keskimääräistä halvemmat, ja Porvoon Energia on säilyttänyt paikkansa yhtenä maan edullisimpana sähkö- ja kaukolämmöntoimittajana.
Konsernin liikevaihto alustavien laskelmien mukaan on Porvoon Alueverkon Oy:n lisääntyneen omistusosuuden jälkeen 65,0 milj. €, joka merkitsee 18 % kasvua edellisvuoteen nähden.
Myyntikate on 30,6 milj. € (+ 11 %), käyttökate 14,1 milj. € (+ 20 %). Suunnitelmanmukaisia poistoja tehdään 8,9 milj. € (8,7 milj. €), jonka jälkeen liikevoitto on 5,2 milj. € (3,0 milj.€). Tulos poisto- ja korkokulujen jälkeen ennen veroja oli 4,0 milj. € (1,8 milj. €). Investointeihin kului 19,7 milj. €. (14,8 milj. €). Investointien rahoitus on hoidettu tulorahoituksella sekä lainoilla. Lisäksi leasingrahoituksella on tehty investointeja 5,0 milj. €:n edestä. Rahalaitoslainojen yhteismäärä on vuoden lopussa 53,2 milj. € ja leasingrahoituksen yhteismäärä 33,5 milj. €.
Konserni työllisti keskimäärin 98 henkilöä.