Sähköauto tulee, vai...?

Sähköauto etenee nyt pitkin harppauksin, ainakin paikoin maailmassa. Pohjoismaista Norja kulkee eturintamassa ja siellä sähköauton esiinmarssi on luonut jopa uuden sanan, ”rekkeviddeangst” (toimintasädeahdistus), kuvaamaan ehkä vielä toistaiseksi suurinta sähköautoiluun liitettyä ongelmaa, eli toimintasäteen riittämättömyyttä.

Mikään uusi keksintö sähköauto ei ole. Ensimmäiset sähköajoneuvot rakennettiin jo 1800-luvulla ja silloinkin toimintasäde ja akustojen lataaminen tuottivat suurimmat ongelmat ja selittävät osaltaan, miksi sähkökäyttö ei silloin lyönyt itsensä läpi. Sähköauto sai ensimmäisen, joskin nykymittapuun mukaan vaatimattoman kukoistuksen vuosituhannen vaihteessa. Se tapahtui mielenkiintoista kyllä USA:ssa, johon sähköauton nyt tapahtuva esiinmarssi myös vahvasti liittyy, eli tarkemmin sanottuna amerikkalaiseen Tesla-merkkiseen autoon. Tesla on eniten rekisteröity sähköauto muun muassa Norjassa.

Toki muitakin sähköauton valmistajia on ollut jo ennen Teslaa, esimerkiksi Nissanin Leaf-malli on ollut markkinoilla jo pitkään.

Suomessa sähköautot eivät toistaiseksi ole menestyneet. Vuoden 2016 alussa liikenteessä oli 614 sähköhenkilöautoa ja 124 sähköpakettiautoa. Henkilöautopuolella kasvua edellisestä vuodesta oli jopa 41 prosenttia, mutta absoluuttisesti vain 124 autoa.

Useimmat sähköhenkilöautot on rekisteröity Uudellamaalla. Kainuussa oli vain yksi sähköauto.

Tämäkin kuvastaa toimintasädeongelmaa. Tiheään asutulla Uudellamaalla pääkaupunkiseutuineen ja useine suurine kaupunkiyhdyskuntineen ajetaan lyhyempiä matkoja kuin haja-asutuspainotteisessa Kainuussa. Latausmahdollisuudet ovat myös paljon paremmat eteläisessä Suomessa kuin maan pohjoisemmissa osissa.

Miksi sähköautot ovat niin kalliita?

Useimpien sähköautojen toimintasäde on vielä alle 200 km. Tesla-autot ovat omaa luokkaansa jopa 450 km toimintasäteellään. Omaa luokkaansa ne ovat myös hinnaltaan. Toimintasäteen ja latausajan lisäksi juuri hinta on merkittävä kehitystä hidastava tekijä. Sähköautot ovat lähes poikkeuksetta vastaavankokoisia bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja kalliimpia.

Syyt ovat moninaiset. Akustot maksavat, kuten myös tutkimus ja kehitystyö. Nämä ovat yhdistettyinä suhteellisen pieniin tuotantovolyymeihin pitäneet hinnat toistaiseksi korkealla tasolla. Akustojen hinnat ovat kuitenkin alkaneet laskea selvästi ja tuotantomäärien samalla kasvaessa voidaan sähköautojen asteittaista halventumista pitää todennäköisenä.

Akustojen kohdalla kehitysnäkymät ovat myös lupaavia, mikä merkinnee toimintasädeongelman helpottamista ennen pitkää. Siihen vaikuttaa myös latausasemaverkon laajentuminen kuten myös lataustekniikan kehittyminen – lataamiseen menee vähemmän aikaa, joskaan ei ihan yhtä nopeisiin ”tankkaamisiin” hevin päästä kuin polttonestekäyttöisten autojen kohdalla.

Ei täysin luontoystävällisiä

Sähkökäyttöisyyden puolesta puhuu moni asia, ei vähiten ympäristönsuojelu. Sähköautot ovat ajossa päästöttömiä. Lataukseen käytetty sähkö ei toki välttämättä aina ole yhtä puhdasta, kuin Porvoon Energian myymä sähkö. Suomen sähkönhuolto ei vielä kokonaan perustu hiilineutraaliin tuotantoon.

Mutta vaikka sähköautoja ajetaan ”likaisellakin” sähköllä ovat päästöt tutkimusten mukaan kokonaisuudessaan pienemmät kuin ei sähköllä kulkevilla autoilla ajaessa.

Toki sähköautojen elämänkaaresta löytyy kritisoitavaa. Tämän päivän akustojen valmistamiseen tarvitaan esimerkiksi paljon litiumia, eikä ole takeita siitä, että tämän metallin louhinta tapahtuu kestävällä tavalla kaikkialla maailmassa. Itse akkujen valmistus on myöskin tähän asti kuormittanut ympäristöä. Esimerkiksi Tesla on kuitenkin ilmoittanut, että sen uusi, suuri tehdas tulee käyttämään ainoastaan vihreää energiaa, joten myös tältä osin parannusta on odotettavissa.

Poliittisia porkkanoita

Tutkimusten ja ennusteiden mukaan tilanne näyttää siltä, että mikään ei enää pysäytä sähköauton esiinmarssia. Ongelma ongelman jälkeen pienenee tai häviää kokonaan mitä pidemmälle tekninen kehitys etenee.

Suomi aikoo kasvattaa sähköautokantaansa 2500-kertaisesti 13 vuodessa.

Siihen tunnutaan uskottavan nyt myös Suomessa, jossa valtiovalta on asettanut tavoitteeksi neljännesmiljoonan sähköauton liikkumisen teillämme vuonna 2030. Kova tavoite ottaen huomioon, että määrä on vielä alle tuhat, kun esimerkiksi Norjassa sähköautoja on jo 90 000. Koko maailman sähköautokannasta kokonaista kuusi prosenttia löytyy Norjasta.

Suomi aikoo siis yrittää kasvattaa sähköautokantaansa 2500-kertaisesti 13 vuodessa. Yksi asia on varma, ilman vastaavanlaisia porkkanoita kuin mitä Norjassa on käytetty, se ei tule onnistumaan. Norja on subventoinut sähköautoilua määrätietoisesti parinkymmenen vuoden ajan. Sähköautoilijat saavat käyttää julkisen liikenteen kaistoja, pysäköidä ilmaiseksi tai alennettuun hintaan, latausasemaverkkoa on jatkuvasti laajennettu muun muassa porvoolaisen Enston toimittamilla lataustolpilla. Norjassa lasketaan, että jopa 60-100 prosenttia kaikista myydyistä autoista tulee olemaan täyssähköautoja vuonna 2030.

Ei vielä tiedetä miten valtiovalta Suomessa aikoo konkreettisesti edistää sähköautoilua. Tietoja on odotettavissa aikaisintaan kevään budjettikehysneuvottelujen yhteydessä. Toistaiseksi sähköautoilua ovat tukeneet lähinnä vain sähköntoimittajat tarjoamalla ilmaista tai edullista latausta. Valtiovalta ei ole tehnyt mitään.

Mutta, jos Norja on onnistunut sähköautoilun edistämisessä, niin miksipä se ei voisi onnistua myös meillä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko eduskunnassa saavutettavissa yksimielinen päätös ja sitoumus siitä, että kuluttajalle on aina oltava edullisempaa hankkia vähäpäästöinen hybridiauto tai täyssähköauto kuin perinteinen bensiini- tai dieselkäyttöinen auto. Norjan parlamentista sellainen yksimielisyys löytyi.

TEKSTI Rolf Gabrielsson