Siirry sisältöön

Yhtiö kuin voileipäpöytä

Suomen Voima Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna vertaa johtamaansa yhtiötä voileipäpöytään, mistä omistajayhtiöt voivat noutaa sellaiset hankkeet, joihin osallistuminen parhaiten sopii niiden strategiaan, kassaan ja voimavaroihin.

Suomen Voiman omistaa 17 paikallista ja alueellista energiayhtiötä. Selvästi suurin omistusosuus on Porvoon Energialla, 20 prosenttia. Mankala-periaatteen mukaisesti toimivan yhtiön ydintehtävä on hankkia sähköä omistajayhtiöille ja tällä tavoin edistää niiden omavaraisuutta.

Porvoon Energian omavaraisuusaste sähkönhankinnassa on pitkälti Suomen Voiman osakkuuden ansiosta vuonna 2023 noin 50 prosenttia. Loput myyntiin hankitusta sähköstä Porvoon Energia ostaa markkinoilta.

Porvoon Energian omavaraisuusaste sähkönhankinnassa on vuonna 2023 noin 50 prosenttia

Hankintatehtävänsä Suomen Voima hoitaa tytäryhtiönsä SV Vesivoima Oy:n, osaksi omistamansa Puhuri Oy:n ja tämän tytäryhtiöiden sekä osaksi omistamansa Kanteleen Voima Oy:n ja sen tytäryhtiön NordFuel Oy:n avulla. Lisäksi Suomen Voimalla on Pohjolan Voima Oy:n kautta osuuksia Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimaloissa Olkiluoto 1,2 ja 3 sekä Haapaveden lämpövoimalaitoksessa.

“Omistusverkosto mahdollistaa osallistumisen hankkeisiin, joihin yksikään verkoston noin 30 yhtiöstä ei yksin pystyisi”, toteaa Antti Vilkuna, joka toimii myös Puhurin ja SV Vesivoiman toimitusjohtajana.

Yhtiöiden työnjaon mukaan SV Vesivoimalle kuuluu vesivoimatuotannon hoitaminen ja Puhurille tuuli- ja aurinkovoimatuotanto. Kanteleen Voiman tytäryhtiö NordFuel Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Haapavedelle, entisen turvevoimalaitoksen yhteyteen.

”Voileipäpöydällä” on nyt seitsemän vesivoimalaa Norjassa, joista viisi on täysin SV Vesivoiman omistamaa ja kaksi sellaista, joissa yhtiö on enemmistöomistajana. Tuulivoimapuistoja on kuusi ja kaksi rakenteilla. Aurinkovoimaloita on toistaiseksi yksi, Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston yhteydessä oleva 2 700 aurinkopaneelin laitos.

Mitä norjalaisen vesivoiman mahdolliseen lisähankkimiseen tulee, toteaa Vilkuna, että ostettavaa saattaisi löytyäkin, mutta… “Kaikki ymmärtävät, että näillä markkinahinnoilla ei ainakaan halpaa olisi.”

Porvoon Energia saa Vilkunalta kehuja siitä, että yhtiö vuoden alussa eläkkeelle siirtyneen toimitusjohtaja Patrick Wackströmin johdolla aikoinaan lähti hankkimaan vesivoimaa Norjasta. Kehuja tulee myös yhtiön johdolla tehdyistä Olkiluoto-osakkeiden ostoista.

“Suomen Voima voi olla tärkeä Porvoon Energialle, mutta Porvoon Energia on kyllä tärkeämpi Suomen Voimalle. Tarvitsemme hyviä, vakaita omistajia. Porvoossa on sellainen energiayhtiö, joka kulkee vakaasti haluamaansa ja valitsemaansa suuntaan”, Antti Vilkuna sanoo.

Kaiken kaikkiaan Suomen Voimalla on tällä hetkellä 50 megawattia (MW) vesivoima-, 165 MW tuulivoima-, 1 MW aurinkovoima-, 52 MW ydinvoima- ja 1 MW lämpövoimatuotantokapasiteettia. Yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2017 valittu Antti Vilkuna sanoo itse olevansa enemmän kiinnostunut tuotetuista energiamääristä. Hän kertoo, että tuotanto vuonna 2016 oli 160 gigawattituntia (GWh), että se tulee olemaan 800 GWh 2022 ja nousemaan 1,2 terawattituntiin (TWh) 2023. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Helsingissä kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus on noin 1 TWh.

“Melkoinen kehitys, taikuri itsekin on hieman hämmästynyt, kuten sanonta kuuluu”, Vilkuna kommentoi.

Tuotannon kasvun myötä on myös henkilöstömäärä lisääntynyt.

“Kun aloitin Suomen Voimassa meitä oli kaksi ja nyt kuusi, kun organisaatiota on vahvistettu viiden viimeisen vuoden aikana. Puhurissa työntekijöitä oli kolme minun lisäksi vuonna 2019 ja nyt henkilöstövahvuus on 20. Kyllä tämä vuosi kertoo oman tuotannon arvosta, se luo vakautta sähkön hintaan, parantaa ennustettavuutta ja vahvistaa osakasyhtiöiden tasetta.”

Lähivuosina investoidaan tuulivoimaan.

Pääpaino Suomen Voiman lähivuosien investoinneilla on tuulivoimayhtiö Puhurin puolella. Vielä vuoden 2022 loppuun mennessä saataneen käyttöön Keson ja Kaukasen tuulipuistot, jotka koostuvat yhteensä 15 tuulivoimalasta, joiden vuosituotanto tulee olemaan yli 250 GWh sähköä, mikä vastaa noin 1400 sähkölämmitteisen omakotitalon (18 000 kilowattituntia, kWh) kokonaiskulutusta.

 

Teksti: Rolf Gabrielsson
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2022.