Suunnitelmissa myös Nesteeltä mahdollisesti saatavan uusiutuvan lämmön hyödyntäminen.
Porvoon Energia on monipuolistamassa kaukolämmön tuotantoansa. Samalla vähenee puun poltto. Ensimmäisenä askeleena rakennetaan uusi, sähköteholtaan 2 MW:n lämpöpumppulaitos Tolkkisiin, nykyisen biolämpövoimalaitoksen yhteyteen. Lisäksi investoidaan kahteen 10 MW:n sähkökattilaan.
Porvoon Energia on myös yhdessä Nesteen kanssa päättänyt selvittää mahdollisuuksia hyödyntää Nesteen Kilpilahteen suunnitellun vihreän vedyn tuotantolaitoksessa sivutuotteena syntyvää uusiutuvaa lämpöä kaukolämmön lähteenä.
“Päätös tuotannon monipuolistamisesta liittyy kiinteästi tarpeeseen korvata käyttöikänsä loppua lähenevän, vanhemman Tolkkisten voimalaitoksen lämmöntuotanto”, Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio taustoittaa.
Sen sijaan, että käytöstä jossain vaiheessa poistuvan sekä lämpöä että sähköä tuottavan laitoksen tilalle rakennettaisiin pelkästään puulla lämpöä tuottava uusi laitos – kuten aikaisemmin suunniteltiin – päädyttiin lämpöpumppulaitoksesta ja sähkökattiloista muodostettavaan kokonaisuuteen, mahdollisesti Nesteeltä saatavalla uusiutuvalla lämmöllä täydennettynä.
“Polttoon perustuvan tuotannon korvaaminen näillä uusilla lämmön tuotantomuodoilla vähentää riippuvuuttamme polttoaineista ja vahvistaa kykyämme hyödyntää vaihtelevia energian markkinahintoja”, Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg toteaa.
Polttoaineriippuvuuteen liittyy myös hintanäkökohta.
“Hakkeen hinta on lähes kaksinkertaistunut reilun vuoden sisällä, ja uusilla tuotantoratkaisuilla pyritään osaltaan vähentämään tuotantokustannusten aiheuttamia asiakashintapaineita”, Raunio kertoo.
Toteutuessaan lämmön uudet tuotantomuodot korvaavat lähes kokonaan vanhan voimalaitoksen myötä aikanaan poistuvan 38 MW:n tuotantokapasiteetin.
Raunio huomauttaa, että uudet tuotantomuodot eivät vaikuta Porvoon Energian kaukolämpötuotannon vihreyteen.
“Tuotanto on jo nyt lähes 100-prosenttisesti uusiutuvaa.”
Raunion mukaan noin 4 miljoonan euron lämpöpumppulaitosinvestointi saataneen ensimmäisenä maaliin ensi vuoden aikana.
“Valmistelutöihin on tarkoitus päästä jo tämän kesän voimalaitosten huoltoseisokkien aikana. Toimintavalmiiksi laitosta tuskin kuitenkaan saadaan vielä 2023-24 lämmityskauteen.”
Lämpöpumppulaitos tulee hyödyntämään kaukolämmön paluupuolelle vastaanotettua hukkalämpöä. Lämpöpumpuilla lasketaan kaukolämmön paluulämmön lämpötilaa, mikä osaltaan myös tehostaa lämmön talteenottoa voimalan savukaasuista.
Sähkökattiloiden hankintaprosessi aloitetaan lähiaikoina. Euromääriltään ne ovat ilmapumppulaitosta selvästi pienempi investointi. Tarkkaa toteutusaikataulua ei vielä ole.
“Moni muu energiayhtiö investoi tänä päivänä sähkökattiloihin, mikä saattaa pidentää toimitusaikatauluja”, Raunio sanoo.
Sähkökattiloista toinen on päätetty rakentaa Kevätkumpuun, Kipinätiellä sijaitsevan uuden lämpöakun yhteyteen, ja toinen Harabackan lämpölaitoksen yhteyteen. Laitos uudistettiin taannoin kahdella uudella kaasukattilalla pelkästään lämpöä tuottavaksi laitokseksi.
Kilpilahden tuotantolaitosten hukkalämmön hyödyntämistä Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa on tutkittu aikaisemminkin useamman kerran.
“Ongelmaksi on muodostunut toteuttamisen vaikeudet ja hinta, kun kysymys on olemassa olevissa laitoksissa syntyvän hukkalämmön talteenotosta. On käynyt ilmi, että uuden laitoksen rakentamisen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaisempaa ja edullisempaa ottaa lämmön talteenotto huomioon”, Raunio kertoo.
Nyt Neste on mahdollisesti rakentamassa uutta vihreän vedyn tuotantolaitosta Kilpilahteen, jolloin edellytykset toimivalle uusiutuvan lämmön talteenotolle ovat paremmat.
“Uusiutuvan vedyn tuottaminen elektrolyysillä tuottaa merkittäviä määriä uusiutuvaa lämpöä, ja olen iloinen siitä, että olemme päättäneet hyvässä yhteistyössä Nesteen kanssa selvittää mahdollisuutta hyödyntää tätä uusiutuvaa lämpöä porvoolaisten asiakkaidemme hyödyksi”, Måns Holmberg toteaa.
Alustavana suunnitelmana on johtaa raakalämpö Kilpilahdesta merenalaista putkistoa pitkin Tolkkisten voimalaitosalueelle. Putkiston kokonaispituus onnoin 4,6 km, josta merenalaisen osuuden pituus noin 2,5 km, mikä olisi Suomen pisin merenalainen kaukolämpöputkisto. Lämpöpumpuilla raakalämmön lämpötila nostettaisiin kaukolämpöverkkoon sopivalle tasolle.
Ari Raunion mukaan selvitystyössä tullaan muun muassa kartoittamaan merenpohjaa ja sen sedimenttejä.
“Siellä on ennestään esimerkiksi vesiputkistoa ja kaapeleita, jotka pitää huomioida.”
Neste on kertonut siirtyneensä vetyhankkeessaan perussuunnitteluvaiheeseen. Tavoitteena on rakentaa elektrolysaattori uusiutuvan vedyn tuottamiseksi syöttöaineeksi Porvoon jalostamon tuotantoprosesseihin. Vihreä vety korvaisi fossiilisista raaka-aineista valmistetun vedyn.
“Hankkeemme on yksi suurimmista Euroopan jalostamoilla käynnissä olevista vihreän vedyn kehityshankkeista ja se tukee Nesteen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, ja tehdä Porvoon jalostamosta Euroopan vastuullisin vuoteen 2030 mennessä”, Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja Markku Korvenranta sanoo.
“Olemme iloisia voidessamme aloittaa yhteisen esiselvityksen Porvoon Energian kanssa vetytuotannossa syntyvän uusiutuvan lämmön hyödyntämisestä.”
_ _ _
Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuvat: Anssi Vuohelainen, PBE
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 1/2023.