Kyse on monisyisestä kysynnän ja tarjonnan suhteesta, kun sähkön hinta on noussut. Lähtökohtaisesti kaikki johtuu siitä, että Suomi ei ole erillinen, riippumaton toimija sähkömarkkinoilla, vaan osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka puolestaan sähkön siirtoyhteyksien kautta kytkeytyy sekä Keski-Euroopan että Ison Britannian sähkömarkkinoihin.
Siksi myös meidän sähkön hintaamme vaikuttavat koko tämän ison sähkömarkkina-alueen tapahtumat, vaikka Suomi omassa sähköntuotannossa lähestyykin kovaa vauhtia omavaraisuutta. Enää noin viidennes suomalaisten käyttämästä sähköstä tuodaan ulkomailta.
Suomi lähestyy omavaraisuutta.
Keski-Euroopassa tuotetaan sähköä eritoten maakaasulla. Kun kaasun hinta on ollut poikkeuksellisen korkea, johtuen koronapandemian jälkeisestä kysynnän noususta ja tuonnin loppumisesta Venäjältä, näkyy se suoraan sähkön hinnassa, ei vain siellä, vaan myös meillä ja muualla Pohjoismaissa.
Muita Euroopassa Suomen sähköhintoihin korottavasti vaikuttavia tekijöitä ovat Saksassa tapahtunut ydinvoiman alasajo ja Ranskan ydinvoimalaongelmat. Saksassa on jouduttu ottamaan käyttöön hiilivoimaa, jonka hiilidioksidipäästöistä sähköyhtiöt maksavat päästökaupan mukaista korkeaa hintaa, mikä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan.
Ranska, joka on lähes omavarainen energian suhteen ja normaalisti tuottaa noin 70 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ydinvoimalla, on vaikeuksissa, kun noin puolet maan lähes 60 ydinvoimalasta on poissa käytöstä eri syistä. Tuotannon arvioidaan jäävän alimmilleen yli kolmeen vuosikymmeneen.
Omat vaikutuksensa korkeisiin sähkön hintoihin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on ollut myös viime kesän kuivalla säällä. Se alensi huomattavasti vesivarantoja erityisesti Norjassa, mistä on totuttu saamaan edullista sähköä. Vähäsateisen kesän johdosta vesivoimaa ei ole ollut hyödynnettävissä totutussa laajuudessa, mikä on vaikuttanut nostavasti sähkön hintaan.
Lisääntynyt hiilivoiman käyttö vaikuttaa sähkön hintaan.
Tilanteeseen vaikuttavat myös pohjoisen Suomen ja Ruotsin väliset rajalliset sähkönsiirtoyhteydet. Koska siirtokapasiteettia ei ole riittävästi, on hinta Suomen puolella noussut merkittävästi. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu sähkönsiirron rajajohto, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 aikana.
Suomessa on myös ihan omia sisäisiä hintaa nostavia tekijöitä. Sähköntuonti Venäjältä loppui toukokuussa, eikä Olkiluoto kolmosta ole saatu vielä kaupalliseen käyttöön. Venäläinen sähkö on vastannut noin 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta sähkön käytöstä, vähemmän kuin mitä tullaan saamaan Olkiluoto kolmosesta.
Teksti: Rolf Gabrielsson
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 2/2022.
Saaristolla korostettu asema Janetten elämässä
Janette Englund työskentelee Porvoon Energian sähkönmyyntipäällikkönä, vastuualueen..
Aika päivittää vapaa-ajan asunnon sähköjärjestelmä?
Noussut varustelutaso ja lisääntynyt käyttö kasvattavat vapaa-ajan asunnon energiankul..