Siirry sisältöön

Oletko joskus miettinyt, miten sähkönsiirto maassamme oikein toimii?

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Suurimmat voimalaitokset kuten ydinvoimalat ja isot tuulivoimapuistot on kytketty sähkön kantaverkkoon, jonka omistaa Fingrid Oyj, joka puolestaan on Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistuksessa.

Kantaverkko, joka on sähkönsiirron runko ei syötä sähköä suoraan kuluttajille, vaan sen hoitavat kantaverkkoon liitetyt jakeluverkot ja paikalliset jakeluverkkoyhtiöt, niistä Porvoon Sähköverkko Oy yhtenä. Noin 75 prosenttia sähköstä kulkee kantaverkon kautta. Pienemmiltä voimalaitoksilta sähkö voi siirtyä suoraan jakeluverkkoon.

Sähkönsiirron kantaverkko sai alkunsa vuonna 1929. Sen kehittäminen on ollut jatkuvaa, ja sitä pidetään tänä päivänä yhtenä maailman parhaista sähkösiirron järjestelmistä. Kun tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen, on järjestelmästä pidettävä jatkuvasti huolta ja kehitettävä sitä vastaamaan esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseen.

Valtaosa sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen, kun taas sähkön kulutuksesta suurin osa on Etelä-Suomessa. Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan moninkertainen määrä sähkönsiirtokapasiteettia pohjoisesta etelään. Fingrid kertoo investoivansa kantaverkon sähköverkkoihin ja sähköasemiin tällä vuosikymmenellä kaksi miljardia euroa, joista pohjoinen-eteläyhteyksien vahvistamiseen 550 miljoonaa euroa. Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite edellyttää Fingridin mukaan kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron investointeja kantaverkkoon seuraavan 15 vuoden aikana.

Sähkönjakeluyhtiöt maksavat Fingridille kantaverkon siirtomaksun. Yhtiöiden tehtävänä on laskuttaa nämä maksut asiakkailtaan ja tulouttaa ne kantaverkkoyhtiölle.

”Asiakkaamme osallistuvat tällä tavoin sähkönhuollon rungon rakentamisen ja ylläpitämisen kustannuksiin vuosittain noin 10 miljoonan euron summalla”, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo ja lisää, että siirtomaksu on viime vuosina noussut merkittävästi.

Suomen kantaverkko on yhteydessä Ruotsin ja Norjan kantaverkkoihin. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä on normaali vaihtosähköyhteys, ja Pohjoismaiden verkot toimivat koko ajan samalla taajuudella. Suomen kantaverkosta on tasasähköyhteydet Venäjän ja Viron verkkoihin. Tasasähköyhteys tarkoittaa, että vaihtojänniteverkot ovat erillään tosistaan. Suomen ja Ruotsin välillä on myös meren ali kulkeva yhteys, joka toimii tasasähköllä hyvän siirtokyvyn takia.

Teksti: Rolf Gabrielsson
Kuva: Fingrid

Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Porvoon Energian asiakaslehdessä 1/2021.